Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 12.11.2018


Ilkka Savolainen, Sanna Syri:

Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?


19.10.2016 12:00

Suomessa on tehty ja vireillä investointeja liikenteen biodieselin tuotantoon metsäraaka-aineista (esimerkiksi Tekniikka&Talous 29.9.). Osana kansallista energiapolitiikkaa tulisi pohtia avoimesti, miten biomassavaroja käytetään mahdollisimman tehokkaasti sekä kansantalouden, energiajärjestelmän että päästöjen vähentämisen näkökulmasta.

Dieselpolttoainetta tarvittaneen raskaiden ajoneuvojen energianlähteenä vielä kauan, mutta henkilöautoissa sähkön käyttö voi lisääntyä nopeasti.

Suuret autojen valmistajat tuovat markkinoille kovaa vauhtia uusia sähköautomallejaan, jotka ovat joko täyssähköautoja tai ladattavia hybridejä. Norja ja Hollanti harkitsevat uusien polttomoottorikäyttöisten henkilöautojen myynnin kieltämistä vuodesta 2025 alkaen.

Biomassaa voidaan käyttää liikenteen tarpeisiin valmistamalla siitä polttonesteitä tai tuottamalla sen avulla sähköä.

Pohjois-Suomeen suunniteltu puupohjaisen liikennepolttoaineen valmistus k√§ytt√§isi vuodessa noin 2 miljoonaa kuutiometri√§ puuta ja 1,7 petajoulea s√§hk√∂√§. Laitos tuottaisi 225 000 tonnia nestem√§ist√§ polttoainetta. Puum√§√§r√§ ja apupolttoaineet vastaisivat l√§hes 20 petajoulea tehtaan k√§ytt√§m√§n√§ energiana. Tuotetun liikennepolttoaineen energiasis√§lt√∂ olisi noin 10 petajouluea, jolloin tuotannon hy√∂tysuhteeksi tulisi yli 50 prosenttia.

Nykyaikaisella pienell√§ autolla (kulutus nelj√§ litraa dieseli√§ sadalla kilometrill√§ eli 1,4 MJ/km), voitaisiin ajaa biodiesellaitoksen 225 000 tonnin polttoainem√§√§r√§ll√§ noin 7 miljardia kilometri√§. T√§m√§ vastaisi 400 000 auton vuosikulutusta.

Toisaalta Suomessa on jo pitkään tuotettu sähköä ja lämpöä puuenergialla. Jos yhdistetyn sähköä ja lämpöä tuottavan voimalaitoksen hyötysuhde on 30 prosenttia sähkön suhteen ja 50-60 prosenttia lämmön suhteen, päästään 80-90 prosentin kokonaishyötysuhteeseen. Edellä mainitusta 20 petajoulen puupolttoaineen energiasta saataisiin sähkönä 6 petajoulea. Tasaisena sähköntuotantona jaoteltuna koko vuodelle tämä olisi noin 200 MW.

Edellä mainitun pienen henkilöauton sähköversio kuluttaa noin 0,5 MJ/km. Tällä kulutuksella 6 petajoulea riittäisi yhteensä noin 12 miljardin kilometrin ajoihin. Kuluttajan näkökulmasta sähköauton kalliimpaa hankintahintaa korvaisivat halvemmat ajokilometrit. Toisaalta tässä vaihtoehdossa ei sähköä kulu puudieselin valmistamiseen, jolloin tämä sähkömäärä 1,7 petajoulea on käytettävissä noin kolmen miljardin lisäkilometrin ajamiseen.

Kun tarkastellaan ajosuoritteita, sähkön kautta saataisiin siis selvästi enemmän hyötyä puusta kuin dieselin kautta. Lisäksi yhteistuotannossa syntyvän lämmön avulla voitaisiin korvata kaukolämmön kivihiiltä ja turvetta. Lämpö tulisi hyötykäyttöön ja vähentäisi osaltaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset voivat olla pienehköjä ja sijoittua eri puolelle Suomea, jolloin myös lämmölle riittää maksavia asiakkaita. Sen sijaan suuren puudieseljalostamon hukkalämmölle ei löytyne laajaa käyttöä yhdeltä paikkakunnalta.

Suomen energiapolitiikassa tulisi pohtia avoimesti, miten puuvarojamme käytetään loppukulutuksen näkökulmasta mahdollisimman hyödyllisesti. Tehokkaalla käytöllä voidaan säilyttää Suomen metsävarojen kasvu ja hiilinielu suurena, mikä on hyvä keino rajoittaa nopeasti ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua ja hillitä maapallon lämpenemistä.

Ilkka Savolainen, tutkimusprofessori emeritus
Sanna Syri, energiatekniikan ja energiatalouden professori, Aalto-yliopisto

Kirjoituksen on julkaissut aikaisemmin Tekniikka & Talous 18.10.2016.

Bookmark and Share






42

 +3%  +4%  +6%  +3%  +6%

Yhteensä kton CO2 ekv:
574
  - Maatalous:
15
%
  - Jätehuolto:
7
%
  - Lämmitys:
27
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
9
%
  - Tieliikenne:
41
%
Asukasta kohden:
108
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +5
%

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni