Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 22.03.2019

Ilmastovinkit

1500 Suomen energiatehokkainta ikkunaa listattu


30.04.2014 10:00

Arkistokuvassa energiatehokas pientalo.

Kuva: Motiva

Remonttikauden lähestyessä Motivan energianeuvojat muistuttavat, että ikkunaremonttia suunnittelevan kannattaa vertailla ikkunoiden energiatehokkuutta. Vapaaehtoinen ikkunoiden energiamerkintä auttaa vertailemaan erilaisia tuotteita, ja ikkunalle laskettu E-arvo kertoo laskennallisen lämpöhäviön.

Ikkunoiden energialuokituksen tarkoituksena on helpottaa rakentajien ja remontoijien tekemää vertailua eri ikkunamallien välillä. Ikkunoiden energialuokitus on valmistajille vapaaehtoinen.

Energialuokituksessa ikkunalle lasketaan vertailuluku (E-arvo), joka kertoo kuinka paljon ikkunarakenne aiheuttaa laskennallisesti lämmitystarvetta vuodessa kilowattitunteina. Ikkunoille annetaan kodin kylmälaitteista tuttu energiamerkki; ikkunoiden energiamerkissä ikkunat jaetaan energialuokkiin asteikolla A++ - G.

Lisää asumisviihtyvyyttä, samalla kun energiankulutus vähenee

- Vaihtamalla vanhat 2-lasiset ikkunat uusiin A++ -luokan ikkunoihin, lämpöhäviö ikkunan läpi voi pienentyä ääritapauksessa jopa 90 %. Samalla talon kokonaisenergiakulutus voi pienentyä noin 10 %, toteaa Motivasta energia-asiantuntija Sami Seuna.

Samalla asumisviihtyvyys paranee, kun epämiellyttävät ilmavuodot ikkunoiden läheisyydessä häviävät lähes kokonaan. Vanhassa ikkunassa tiivisteet ovat usein kuluneet ja ikkunakarmin ja seinän välistä vuotoilma kuljettaa maksettua lämpöä ulos talosta. Vertailun vuoksi: uusi A++ -luokan ikkuna on lämpötaloudeltaan usein parempi kuin 1960-lukulaisen omakotitalon alkuperäiskuntoinen ulkoseinä.

Vanhassa ja huonokuntoisessa ikkunassa ilma vuotaa sekä lasin ja karmin välistä että ikkunakarmin ja seinän välistä. Tämän voi huomata helposti pakkasella, kun ikkunan läheisyydessä ei tee mieli oleilla. Kun ilmavuoto koetaan häiritsevänä, tulee tarve nostaa sisälämpötilaa korkeammalle, mikä lisää energiankulutusta ja aiheuttaa terveyshaittaa.

Ikkunoiden osalta säästäminen alkaa heti valmistuneesta ikkunaremontista, joten jos on tarve uusia ikkunat, toimenpidettä ei kannata lykätä. Jos talossa on painovoimainen ilmanvaihto (eli ei koneellista ilmanvaihtoa), on tärkeä huomioida riittävä korvausilman saanti ilmatiiviyden parannuttua.

Kuluttaja löytää luokitussivuilta monenlaista teknistä tietoa ikkunamalleista sekä muun muassa tärkeimpien teknisten termien selitykset, tarjouspyyntömallin ikkunaremonttiin ja muuta hyödyllistä asiaa.

CO2-raportti - Motiva

Bookmark and Share




Lisätietoa

Ikkunoiden energialuokitus Motivan sivuilla
eneuvonta.fi -palvelu
energiatehokas koti -palvelu


8


21.03.2019
Uusi ohjelma vauhdittamaan vesiensuojelua - 45 miljoonaa vesien tilan parantamiseen

20.03.2019
Valtioneuvosto sitoutuu pienentämään hiilijalanjälkeään viidenneksellä vuoteen 2026 mennessä

19.03.2019
Uhanalaisten lajien määrä kasvaa edelleen: luonnonsuojelun rahoitus on turvattava

18.03.2019
Uusi arvio - joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen

15.03.2019
Kansallisella ilmansuojeluohjelmalla vuoteen 2030 parannetaan ilmanlaatua ja vähennetään terveyshaittoja

14.03.2019
Valtioneuvosto myönsi käyttöluvan Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikölle

13.03.2019
TEM:n virkamiesten energianäkemys viitoittaa kohti hiilineutraalia Suomea

11.03.2019
Soidensuojelun parantamista vaati yli 12 000 ihmistä

07.03.2019
Selvitys: Miten Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2040 mennessä?

06.03.2019
METSO-ohjelman väliarviointi kertoo vapaaehtoisen suojelun onnistumisesta

05.03.2019
EU:n ympäristöministerit keskustelevat tänään pitkän aikavälin ilmastostrategiasta

04.03.2019
Ilmastonmuutos vaikuttaa lintujen muuttorytmiin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa

01.03.2019
Valtioneuvosto vahvisti päivitetyn kansallisen metsästrategian

28.02.2019
Etelä-Savoon 11 600 hehtaaria luonnonsuojelualueita valtion maille

28.02.2019
Etelä-Savoon 11 600 hehtaaria luonnonsuojelualueita valtion maille

27.02.2019
Kuntien kestävän kehityksen seurantaa helpotetaan – tarjolla ilmainen seurantatyökalu vuodelle 2019

26.02.2019
HSY kehittää uusia innovatiivisia käsittelymenetelmiä jätevesilietteiden hyödyntämiseksi

25.02.2019
Jätteiden kierrätys kuntoon ja vauhtia kiertotalouteen - ympäristöministeriö uudistaa jätelainsäädäntöä

22.02.2019
Selvitys: Päästökauppa uudistuu, vaikutukset Suomeen hahmottumassa

20.02.2019
Maankäytön nielujen ja päästöjen tietopohjaa on vahvistettava – nykyiset mallit tuottavat hyvin erilaisia ennusteita

Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska