Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 13.04.2021

Ilmastouutisia

MTK haluaa Suomeen maailman parhaan eläinten hyvinvointilain


05.03.2021 08:12

Eläinten hyvinvointilain valmistelu on loppusuoralla ja uutta hallituksen esitystä odotellaan lähiaikoina lausunnolle. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK haluaa, että Suomeen tulee maailman paras eläinten hyvinvointilaki, joka huomioi sekä eläinten että yrittäjien hyvinvoinnin. Lain tulee myös varmistaa kotieläintuotantomme kilpailukyky ja jatkuvuus.

MTK korostaa, että eläinten hyvinvointilain tulee olla selkeä ja yksiselitteinen. Jokaisen suomalaisen eläinten kasvattajan on ymmärrettävä, mihin eläinten hyvinvointisäädökset velvoittavat. Lakiin ei tule sisällyttää epäselviä tai tuntemattomia käsitteitä.

Suomalaiset maatalousyrittäjät ovat valinneet kotieläintuotannon strategiaksi korkean laadun ja vastuullisuuden. MTK näkee, että uusi eläinten hyvinvointilaki laki ei saa heikentää kotimaisen tuotannon kilpailukykyä ja -asemaa suhteessa heikommin standardein tuotettuun tuontiin.

– Uskomme, että uusi laki vie meitä askel askeleelta kohti entistä parempaa eläinten hyvinvointia. Suomi on jo pitkään ollut alan edelläkävijä, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo.

MTK näkee tarpeellisiksi säätää tuotantoeläinten kivunlievityksestä lailla, joskin kivunlievitys on käytännössä hyvin yleisesti käytössä.

– Kivuliaat toimenpiteet, kuten vasikan nupouttaminen tai karjupossun kastraatio, tulee tehdä aina kivunlievityksessä ja siitä pitää huolehtia toimenpiteen jälkeenkin, MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala sanoo.

Suomalainen kotieläintuotanto haluaa säilyä ja vahvistaa asemiaan eläinten hyvinvoinnin edelläkävijänä.

– Lähes kaikki Suomen sikatilat ja valtaosa nautatiloista on mukana säännöllisessä eläinten terveydenhuollossa. Eläinten terveys on tärkeä osa eläinten hyvinvointia ja Suomessa pitkään sen eteen tehty työ näkyy nyt mm. lääkkeiden käytön vähäisyytenä sekä laadukkaina ja turvallisina kotieläintuotteina. On kuitenkin hyvä muistaa, että osaavat, ammattitaitoiset ja hyvinvoivat eläintenhoitajat tiloillamme ovat tärkein asia eläinten hyvinvoinnin varmistamisessa, Suojala sanoo.

MTK ei kannata parsinavettojen ja emakkojen porsitushäkkien kieltoa lailla. Sen sijaan järjestö kannattaa investointitukien ja eläinten hyvinvointikorvausjärjestelmän ohjaamista tukemaan käynnissä olevaa muutosta pihattonavettoihin ja vapaaseen porsimiseen. MTK näkee myös, että lainsäädäntömme tulee jättää tilaa elinkeinojen ja teollisuuden omaehtoiselle eläinten tuotanto-olojen kehittämiselle. Se etenee, kun kaupalla ja kuluttajalla on halu maksaa ruuasta nykyistä korkeampaa hintaa. Tällöin tuotannossa tarvittaviin investointeihin syntyy taloudellisia kannusteita.

MTK:n mielestä luvattoman eläintiloihin tunkeutumisen tulisi olla eläinsuojelurikos. Tiloille tunkeutujat aiheuttavat ahdistusta eläimille ja lisäävät eläintautiriskiä.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MT

Bookmark and Share






11


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska