Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 24.10.2020

Ilmastouutisia

Ilmasto- ja energiastrategia linjaa kattavasti 2035-tavoitteen edellyttämät toimet


28.09.2020 07:28

Päähuomio strategiassa linjattavissa politiikkatoimissa ja niihin perustuvissa skenaarioissa kiinnitetään EU:n vuodelle 2030 asettamien ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämiseen.

Kuva: Dreamstime

Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt uuden kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmistelun. Se valmistellaan koordinoidusti ja yhtenäisellä tietopohjalla keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman kanssa, joka puolestaan laaditaan ympäristöministeriön johdolla. Strategiatyön sidosryhmille ja asiantuntijoille suunnattu avauswebinaari järjestettiin 25.9.2020.

– Päähuomio strategiassa linjattavissa politiikkatoimissa ja niihin perustuvissa skenaarioissa kiinnitetään EU:n vuodelle 2030 asettamien ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämiseen, mukaan lukien komission viime viikolla ilmoittama tavoite, jolla EU:n päästötavoite kiristettäisiin 40:sta 55 prosenttiin sekä oman hallitusohjelmamme hiilineutraalius 2035 -tavoitteen saavuttamiseen, kertoi seminaarin avannut elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Uusi ilmasto- ja energiastrategia kattaa Suomen kaikki kasvihuonekaasupäästöt ja nielut, niin päästökauppasektorin, taakanjakosektorin kuin maankäyttösektorinkin. Strategia toimii eri kokonaisuuksia yhdistävänä hiilineutraalius 2035 -toimenpideohjelmana.

Strategia on myös pohjana EU:n energiaunionin hallintomalliasetuksen mukaiselle raportoinnille ja kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman päivitykselle, joka toimitetaan komissiolle kesällä 2023.

Ilmasto- ja energiastrategiaa valmistellaan valtioneuvoston yhteisenä projektina, jossa ovat mukana työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä valtiovarainministeriö. Kukin ministeriö vastaa oman sektorinsa valmistelusta ja taustaselvityksistä.

– Ilmasto- ja energiastrategia ja muut sektorikohtaiset selvitykset nostavat poliittiseen keskusteluun toimenpide-ehdotuksia ja uusia avauksia. Ilman poliittista yhteisymmärrystä ja selkeitä toimintalinjauksia emme voi edetä kohti kunnianhimoisia tavoitteita, emme ainakaan tavoiteaikataulussa, Lintilä varoitti.

– Energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteena on edetä johdonmukaisesti kohti kestävää, hiilineutraalia yhteiskuntaa. Tämä kehitys ei tapahdu yhteiskunnan ulkopuolella vaan osana yhteiskunnan toimintaa ja sen toiminnan kautta. Tarvitsemme siis pitkäjänteistä ja ennakoivaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa.

– Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi tarvitaan valtava määrä monelta osin riskipitoisia investointeja teollisuudessa ja muualla yhteiskunnassa. Siksikin pitkäjänteinen ja kattava strategia on tarpeen, Lintilä muistutti.

Kasvihuonekaasupäästölähteiden ja nielujen lisäksi strategia sisältää tarkasteluja EU:n energiaunionin kaikkien viiden ulottuvuuden osalta. Strategiassa käsitellään kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi uusiutuvaa energiaa, energiatehokkuutta, energiamarkkinoita, energiaturvallisuutta ja TKI-toimia. Ensimmäistä kertaa tehdään strategian vaikutusarvioinnin yhteydessä myös hankkeen suvaus, eli ennakkoarviointi toimenpiteiden ja päätösten mahdollisista sukupuolivaikutuksista.

Ilmasto- ja energiastrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelun tueksi on käynnistetty laaja HIISI-taustaselvitys. Hankkeen koordinaattorina toimii Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy partnereinaan Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Pellervon taloustutkimus. HIISI-hanke tuottaa strategian ja suunnitelman tueksi sekä laskennallisia että laadullisia analyysejä uusien ilmasto- ja energiapoliittisten toimien vaikutuksista eri päästösektoreille, toimialoille, ihmisille, ympäristölle ja luonnolle. Hankkeen verkkosivut ovat osoitteessa: www.hiisi2035.fi

Strategiatyötä koordinoi hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmä. Strategian sisältö valmistuu kesällä 2021 ja se annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2021.

Työ- ja elinkeinoministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






40


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska