Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 28.05.2020

Ilmastouutisia

METSO-ohjelman metsiensuojelu edennyt aikataulussa – ympäristötukeen ja luonnonhoitohankkeisiin kaivataan lisää resursseja


06.04.2020 07:38

METSO-ohjelman avulla suojeltiin vuonna 2019 noin 4 700 uutta metsähehtaaria. Tärkeitä elinympäristöjä turvattiin lisäksi kymmenvuotisten ympäristötukisopimusten avulla noin 2 400 hehtaarin edestä.

Kuva: Wiki

METSO-ohjelman avulla suojeltiin viime vuonna noin 4 700 uutta metsähehtaaria. Tärkeitä elinympäristöjä turvattiin lisäksi kymmenvuotisten ympäristötukisopimusten avulla noin 2 400 hehtaarin edestä. Laajempia, tilarajat ylittäviä luonnonhoitohankkeita toteutettiin yhteensä yli 100 hehtaarin verran. Metsiensuojelun osalta METSO-ohjelma on edennyt alkuperäisessä aikataulussa, mutta ympäristötukeen ja luonnonhoitohankkeisiin tarvittaisiin tavoitteiden saavuttamiseksi kaksinkertainen määrä resursseja nykyiseen verrattuna.

Vuoteen 2025 jatkuvan METSO-ohjelman metsiensuojelutavoitteesta (96 000 ha) oli vuoden 2019 loppuun mennessä saavutettu 77 prosenttia (reilut 73 500 ha). Talousmetsien ympäristötukea ja luonnonhoitohankkeita koskevasta kokonaistavoitteesta (82 000 ha) oli tuolloin saavutettu vasta vajaat 60 prosenttia (48 000 ha).

ELY-keskusten toteuttamien maakauppojen ja suojelukorvausten arvo oli vuonna 2019 yhteensä noin 28,4 miljoonaa euroa. Uusien suojelualueiden keskihinta nousi hieman edellisestä vuodesta, koska kohteiden painopiste oli nyt Etelä-Suomessa ja koska suojelukorvauksen perusteena oleva kantohintataso oli vuotta 2018 korkeampi. Ympäristötukeen käytettiin viime vuonna noin viisi miljoonaa euroa ja talousmetsien luonnonhoitohankkeisiin noin 800 000 euroa.

Metsien pysyvästä suojelusta ja 20 vuoden määräaikaisesta suojelusta päätökset tehdään ympäristöministeriön hallinnonalaan kuuluvissa ELY-keskuksissa. Ympäristötuen ja luonnonhoitohankkeiden hallinnoinnista vastaa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluva Metsäkeskus.

Suosituin suojelukeino on yksityisen luonnonsuojelualueen perustaminen

”METSO-ohjelman kautta suojeltiin myös viime vuonna lukuisia luonnon monimuotoisuudelle arvokkaita metsiä. Olen iloinen, että suomalaiset haluavat suojella metsiään vapaaehtoisesti, korvausta vastaan. Suojelualueita tarvitaan lisää, jotta voimme pysäyttää metsäluonnon köyhtymisen. Metsissämme elää yli 800 uhanalaista lajia. Lisäsimme METSOn rahoitusta, jotta saavutamme suojelutavoitteet myös tulevina vuosina”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoo.

Suosituin suojelukeino on yksityisen luonnonsuojelualueen perustaminen, joka vastasi vuonna 2019 noin kahta kolmasosaa suojeltujen metsien alasta. Eniten uusia luonnonsuojelualueita syntyi Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten alueilla, yli 500 hehtaaria kussakin. Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa METSO-ohjelman mukainen suojelutavoite on jo saavutettu tai se ollaan juuri saavuttamassa, joten niissä suojelumäärät olivat aiempia vuosia pienempiä.

Kuluvana vuonna suojelutoimet painottuvat entistä enemmän Etelä-Suomeen, missä suojelutavoitetta on eniten jäljellä. Erityisesti pyritään tavoittamaan Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Hämeen, Pirkanmaan ja Kaakkois-Suomen alueiden metsänomistajia. Suojeluun haetaan luonnon monimuotoisuudelle arvokkaita metsiä, etenkin lehtoja, sekä reheviä, puustoisia soita ja laaja-alaisia, luonnoltaan monipuolisia kangasmetsäkohteita. Myös tulvametsät ja maankohoamisrannikon metsät ovat toivottuja METSO-kohteita.

Suojelukorvauksiin on varattu ympäristöministeriön hallinnonalalla tälle vuodelle noin 25-30 miljoonaa euroa, ja suojelutavoite on noin 4 500 hehtaaria. Eteläisimmät ELY-keskukset ovat saaneet lisäksi mahdollisuuden palkata lisää henkilöstöä METSO-työhön, minkä uskotaan vauhdittavan edelleen ohjelman toteuttamista.

Ympäristötukitavoitteen saavuttaminen edellyttäisi määrärahojen kaksinkertaistamista

”METSO-ohjelman ympäristötuki kannustaa metsänomistajia monimuotoisuuden edistämiseen myös talousmetsissä. Talousmetsien hoitaminen monimuotoisuutta vahvistaen tukee myös muita metsien kestävän käytön tavoitteita. Monimuotoinen, hyvin kasvava metsä sitoo tehokkaasti hiiltä ja kestää paremmin myrskyjä ja kasvituhoja, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Ympäristötuen myöntämisen edellytyksenä on, että metsänomistaja sitoutuu jättämään tärkeän luontokohteen metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolelle. Kohteet ovat ensisijaisesti metsälain 10 §:n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai monimuotoisuusarvoltaan muuten tärkeitä elinympäristöjä.

Ympäristötukeen saatiin hallitusohjelmassa lisärahoitusta, mutta ei kuitenkaan riittävästi, jotta ohjelmalle alun perin asetetut tavoitteet saavutettaisiin. Kuluvalle vuodelle kohdistettu seitsemän miljoonan euron määräraha riittää vain noin 3 000 hehtaarin edestä tehtäviin ympäristötukisopimuksiin. Kokonaistavoitteen saavuttaminen tulevina viitenä vuotena vaatisi vuosittain yli 6 000 hehtaarin toteutusta.

Maa- ja metsätalousministeriö/CO2-rportt

Bookmark and Share






16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska