Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 01.04.2020

Ilmastouutisia

Ympäristöministeriöltä avustusta puurakentamisen kiertotalouden hankkeisiin – myös puupohjaisista purkujätteistä kerätty uutta tietoa


19.02.2020 07:01

Suomessa syntyvästä rakennus- ja purkujätteestä toiseksi suurin osuus – heti betonin jälkeen – on puuta.

Kuva: Metsäliitto Cooperative

Ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman kolmannella hakukierroksella myönnettiin yhteensä noin 500 000 euroa tukea puurakentamista ja kiertotaloutta kehittäville hankkeille.

Suomessa syntyvästä rakennus- ja purkujätteestä toiseksi suurin osuus – heti betonin jälkeen – on puuta. Koska puun käyttöä rakentamisessa pyritään lisäämään, on siitä syntyvän jätteen käytölle kehitettävä samalla uusia käyttökohteita, joissa puu säilyy hiilivarastona mahdollisimman pitkään.

Ratkaisuja puun kiertotalouden edistämiseksi etsittiin ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta –tukiohjelman syksyn 2019 hakukierroksella. Tukea myönnettiin tällä hakukierroksella hieman yli 500 000 euroa yhteensä seitsemälle hankkeelle, joissa selvitetään mm. rakennustuotteiden kierrätettävyyttä uudisrakentamisessa, sekä puutuotteiden valmistuksessa syntyvien sivuvirtojen hyödyntämistä.

”Kiertotalous on laaja aihe, ja se näkyi myös hanke-ehdotuksissa. Haku toteutettiinkin tällä kertaa kahdessa vaiheessa, joista ensimmäisessä hakijoilla oli mahdollisuus kehittää hankeideoitaan asiantuntijoiden ohjauksella, ja mahdollisesti löytää uusia kumppaneita niiden toteuttamiseen. Prosessin lopputuloksena rahoitusta voitiin myöntää erityisen monipuoliselle valikoimalle hankkeita”, sanoo ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino.

Ympäristöministeriö sai määräaikaan mennessä 17 hakemusta, joiden kokonaiskustannukset olivat 10,3 milj. euroa. Hankkeiden arvioinnista vastasi ympäristöministeriön edustajista koottu riippumaton arviointiryhmä. Rahoitettavien hankkeiden kokonaisbudjetti on 1,3 milj. euroa.

Puujätteestä tarjolla vain vähän tietoa

Suomi on EU:n jätedirektiivin mukaisesti sitoutunut kierrättämään vuoden 2020 loppuun mennessä 70% rakennus- ja purkujätteestään uudeksi materiaaliksi. Rakentamisen purkujätejakeiden koostumuksesta ja niiden syntypaikoista on kuitenkin toistaiseksi ollut saatavilla vain vähän tietoja – puutteelliset tiedot ovat vaikeuttaneet myös puun kiertotalouden edistämistä.

Jotta tietoa ja ymmärrystä puujätteen määristä ja materiaalihyödyntämisen mahdollisuuksista saataisiin lisättyä, ympäristöministeriö tilasi kestävän liiketoiminnan konsultointiin erikoistuneelta Gaia Consultingilta selvityksen, jossa kerättiin puurakentamisen kiertotaloutta koskevia taustatietoja.

Tällä hetkellä lähes kaikki Suomen puupohjainen rakennus- ja purkujäte käytetään energiantuotantoon, jossa sillä on tärkeä rooli. EU:n jätedirektiivin mukaisia hyödyntämisen kriteerejä puun polttaminen ei kuitenkaan täytä. Selvityksessä todettiinkin, että purkupuun uudelleenkäytön tehostaminen edellyttäisi erityisesti uusien hyödyntämistapojen kehittämistä, kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämistä sekä todennäköisesti myös uusia säädöksiä.

Potentiaalisia purkupuun materiaalihyödyntämisen keinoja olisivat selvityksen mukaan mm. käyttö puupohjaisten levyjen valmistuksessa sekä runkopuun, hirsien, puupalkkien, ikkunoiden ja ovien uudelleenkäyttö vähemmän vaativissa kohteissa ja korjaamisessa. Myös käytössä ja kehitteillä olevat digitaaliset apuvälineet ja purkukartoituksen kaltaiset työkalut tulevat parantamaan purkupuun hyödyntämisen edellytyksiä. Purkukartoitus on uusi, vapaaehtoinen toimenpide purkumateriaalien ja haitallisten aineiden kartoitukseen.

Ympärisöministeriö/CO2-rportti

Bookmark and Share






10


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska