Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.11.2019

Ilmastouutisia

Kaikkien aikojen merkittävin Pohjoisen jäämeren tutkimushanke käynnistyi


11.10.2019 08:00

Jäätikkö Grönlannissa.

Kuva: NASA

Historian laajin Pohjoisen jäämeren tutkimus käynnistyi toden teolla 20.9, kun tutkimusalus Polarstern lähti matkaan Tromssasta. Aluksen kyydissä on kansainvälinen tutkijaryhmä, joka viettää vuoden ajelehtien jäiden mukana ja kerää tietoa ilmakehästä, merijäästä ja merestä. Myös Ilmatieteen laitos osallistuu tutkimukseen.

Arktinen alue lämpenee nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Alueelta ei kuitenkaan ole saatavilla yhtä tarkkaa tietoa kuin asutuilta alueilta. MOSAiC-hankkeen tavoitteena on korjata puute ja kerätä tietoa alueen ilmakehästä, merijäästä, valtamerestä, ekosysteemeistä ja biogeokemiasta.

"Kampanjassa kerätään merellisen Arktiksen ilmastojärjestelmästä enemmän tietoa kuin koskaan aikaisemmin. Selvitämme, miten järjestelmän eri osat, kuten ilmakehä, lumi, merijää ja meri vuorovaikuttavat keskenään ja miten ne ovat muuttumassa", kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Timo Vihma.

Saksalainen tutkimuslaiva Polarstern toimii kansainvälisen tutkijaryhmän tukikohtana yhtäjaksoisesti marraskuusta 2019 lokakuuhun 2020. Alus ankkuroidaan merijääkenttään Laptevinmerellä. Sieltä sen otaksutaan ajelehtivan jäiden mukana kohti pohjoista ja lopulta Grönlannin ja Huippuvuorten väliseen Framinsalmeen.

Tutkijat keräävät tietoa eri menetelmillä


Mukana hankkeessa on useita Ilmatieteen laitoksen tutkijoita. Osa kuuluu retkikuntaan, osa osallistuu tutkimukseen toimittamalla mittalaitteita, jotka ulkomaiset kollegat asentavat merijäälle. Niitä ovat mm. jäätutkija Bin Chengin automaattiset poijut, jotka mittaavat merijään ja lumen paksuutta sekä lämpötilaprofiilia vuoden ympäri.

Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden osallistuminen Polarsternillä tehtäviin mittauksiin on mahdollista, koska erikoistutkija Roberta Pirazzini sai EU:lta huomattavan rahoituksen auringonsäteilyn, lumen ja jään tutkimuksiin MOSAiC-kampanjassa. Merijäätä tutkiva tutkimusprofessori Jari Haapala on retkikunnassa tammikuuhun 2020 saakka. Tutkijat Teijo Arponen ja Henna-Reetta Hannula puolestaan tekevät lumen, jään ja auringonsäteilyn mittauksia retkikunnassa syksyllä 2020.

MOSAiC-hankkeen yksi komponentti on tutkimuslentokokeilla Huippuvuorilta ja Grönlannista käsin tehtävät mittaukset, joihin Timo Vihma osallistuu kevätalvella 2020. Lennoilla tutkitaan mm. lämpimien ja kosteiden ilmamassojen kulkeutumista merijään ylle, ja niiden vaikutusta merijäähän ja säätilaan.

Kenttämatka on kansainvälinen yhteistyöponnistus


MOSAiC-kenttähanke on monella tapaa historiallinen.

"Ensimmäistä kertaa pääsemme tutkimaan keskistä Arktista talvella. Samoin ensimmäistä kertaa saamme alueelta tietoa, joka auttaa kuvaamaan sitä oikein ilmastomalleissa", kertoo MOSAiC-hankkeen päällikkö Marcus Rex Afred Wegener -instituutista. "Arktinen alue on ilmaston lämpenemisen keskuksessa, ja se on jo käynyt läpi dramaattisia muutoksia. Alueen olosuhteet vaikuttavat myös Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Aasian säähän.

Äärimmäiset sääolosuhteet Euroopassa, kuten hyvin kylmät ilmat talvella tai lämpöaallot kesällä, ovat yhteydessä arktisen alueen muutoksiin. Ilmastomalliemme epävarmuustekijät ovat kuitenkin suurimpia juuri arktisella alueella. Toistaiseksi ei ole luotettavia ennusteita siitä, kuinka arktinen ilmasto kehittyy edelleen tai mitä se tarkoittaa säällemme. Missiomme on parantaa ennusteiden luotettavuutta."

Alfred Wegener -instituutin johtama MOSAiC-retkikunta työskentelee haastavissa olosuhteissa. Neljä jäänmurtajaa, helikoptereita ja lentokoneita toimittaa retkikunnalle ruokaa ja muita tarvikkeita.
Operaatioon osallistuu yhteensä 600 kansainvälistä osallistujaa, joista puolet on tutkijoita.

Vuoden aikana aluksella on noin 300 tutkijaa 17 maasta: Suomesta, Belgiasta, Kanadasta, Kiinasta, Tanskasta, Ranskasta, Saksasta, Iso-Britanniasta, Japanista, Alankomaista, Norjasta, Puolasta, Venäjältä, Espanjasta, Ruotsista, Sveitsistä ja Yhdysvalloista. Itävallan ja Etelä-Korean tutkijat osallistuvat hankkeeseen maalta käsin. Retkikunnan budjetti on noin 140 miljoonaa euroa.

Ilmatieteen laitos/CO2-raportti

Bookmark and Share






44


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska