Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 04.06.2020

Ilmastouutisia

Massiivinen maanalainen energiavarasto Vaasan Vaskiluotoon


24.09.2019 08:00

Uusi ratkaisu valjastaa Vaskiluodon luolat lämpöenergiavarastokäyttöön. Kolmenkymmenen metrin syvyydessä sijaitseva, kahdesta luolasta muodostuva varasto on valmistuessaan suurin laatuaan Suomessa.

Kuva: EPV Energia

Ensi vuonna Vaasassa otetaan käyttöön lämpöenergian varastointiratkaisu, joka valmistuessaan on Suomen suurin. EPV Energian ja Vaasan Sähkön investointi Vaskiluodon voimalaitoksen alla olevaan luolastoon mahdollistaa yli 30 prosentin laskun kivihiilen käytössä sekä siirtymisen uusiutuvien ja hiilineutraalien energialähteiden käyttöön kaukolämmön tuotannossa.

Uusi ratkaisu valjastaa Vaskiluodon luolat lämpöenergiavarastokäyttöön. Kolmenkymmenen metrin syvyydessä sijaitseva, kahdesta luolasta muodostuva varasto on valmistuessaan suurin laatuaan Suomessa. Luolat olivat aikoinaan käytössä öljyvarastoina.

- Tavoitteena on, että pystymme hyödyntämään luolia ensi kesänä, kertoo Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Stefan Damlin.

- Varastot tuovat meille tehokkaan ja monipuolisen ratkaisun pyrkiessämme kokonaan eroon kivihiilestä. Ne tasaavat kaukolämmön tuotantohuippuja ja mahdollistavat pidemmällä tähtäimellä myös tuuli- ja aurinkoenergian käytön nykyistä joustavammin ja laajemmin sekä Vaasan alueella syntyvän hukkalämmön hyödyntämisen, Damlin jatkaa.

Luolien yhteistilavuus on 210 000 m3. Suurempaan luolaan on tarkoitus varastoida lämmitettyä vettä ja tarpeen mukaan siirtää lämpöenergiaa kaukolämpöverkkoon. Pienempi varastoluola toimii lämpövaraston veden paisuntasäiliönä. Lämpöenergiavaraston lataus- ja purkuteho on 100 megawattia. Varastoitava energiamäärä on 7 000–9 000 megawattituntia. Vertailun vuoksi, tämä on tuhat kertaa suurempi kuin tällä hetkellä Pohjoismaiden suurimman rakenteilla olevan sähköakun varastointikapasiteetti.

- Olemme jo jonkin aikaa tutkineet luolaston hyödyntämistä lämpövarastona. Nyt meillä on suunnitelma, kuinka voimme käyttää Vaskiluodon voimalaitosta ja sen yhteydessä olevaa luolastoa lämmöntuotannossa, toteaa EPV Energian lämpövoimaliiketoiminnan johtaja Mats Söderlund.

- Energian varastointi on tuotantoteknologia- ja polttoaineriippumaton ratkaisu, ja se sopii mainiosti nykyiseen lämmöntuotantojärjestelmäämme, jatkaa Söderlund.

Nykysuunnitelman mukaan lämpövarasto otetaan käyttöön juhannukseen 2020 mennessä.

Projektin kokonaiskustannusarvio on noin 5 miljoonaa euroa. Projekti on saanut työ- ja elinkeinoministeriön tukea.

Faktoja Vaskiluodon luolista:

- Lämpövarastoluolat ovat tilavuudeltaan 150 000 m³ ja 60 000 m³
- Lataus- ja purkutehoa on 100 MW, mikä riittää noin 4–20 vuorokaudeksi riippuen purkutehosta. Vertailun vuoksi, tällä hetkellä Pohjoismaiden suurimman rakenteilla olevan sähköakun lataus- ja purkuteho on 6 MW
- Energiavaraston kapasiteetti on 7–9 gigawattituntia
- Sijainti 30 metriä maanpinnan alla
- Koko: korkeus 22 ja 30 metriä, pituus 178 metriä ja 313 metriä
- Luolasto on rakennettu 1970-luvulla öljyn säilytykseen
- Luolat on tyhjennetty öljystä ja puhdistettu 1990-luvun lopulla.

Vaasan Sähkö Oy/CO2-raportti

Bookmark and Share






16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska