Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 10.12.2019

Ilmastouutisia

Luonnonsuojeluliitto kutsuu seuraamaan maakotkan ja liito-oravan pesintöjä


25.06.2019 08:30

Suomen luonnonsuojeluliitto avaa luonnon ystäville mahdollisuuden seurata uhanalaisten maakotkan ja liito-oravan pesintöjä verkkolähetyksissä. Pesintöjä seurataan tutkimustarkoituksissa ja suojelusyistä. Maakotkan pesä on eteläisessä Suomessa. Liito-oravan pesäkamera tarjoaa samalla mahdollisuuden vierailla Kainuun metsässä linnunlauluineen.

”Maakotkan pesäkameran tarkoitus on sekä luonnonsuojelullinen että tutkimuksellinen. Kyseisellä pesällä kotkaparilla on viime vuosina ollut tuntemattomia vaikeuksia. Koiraslintu on kadonnut jo kahdesti ja naaraskin vaihtunut ainakin kerran. Nyt pesässä on suureksi iloksemme poikanen. Tavoite on, että kameran olemassaolo voisi suojata pesää häirinnältä”, kertoo ekologi Risto Sulkava.

Kotkanpesä sijaitsee poronhoitoalueen eteläpuolella, jonne maakotka yrittää tehdä paluutaan vuosikymmenten vainon jälkeen. Pesän tarkempaa sijaintia ei kerrota. Myös pesän lähimaastoa seurataan kameratekniikan avulla, jotta liiallinen uteliaisuus tai tahallinen häiriö voisi paljastua.

Liito-oravan pesäkamera sijaitsee Paltamossa, Kainuussa. Pesä on erityisesti liito-oravalle asetetussa pöntössä. Pesäkamera rannan tuntumassa tarjoaa myös hienon mahdollisuuden kuunnella kesän ääniä liito-oravan kotimetsässä. Tähän mennessä on kuultu kahdenkymmenen eri lintulajin ääniä, esimerkiksi tiltaltin ja laulurastaan laulua.

Liito-oravaemo on tällä hetkellä enimmäkseen pöntössä poikasten kanssa, mutta käy ruokailemassa, jolloin se on mahdollista nähdä verkkolähetyksessä. Valoisat kesäyöt ovat liito-oravalle aktiivista aikaa. Molemmat pesäkamerat ovat toiminnassa vuorokauden ympäri. Uhanalaisten lajien pesäkameroille luvan on myöntänyt ELY-keskus.

Liito-oravaa pitkään tutkinut ja lajin kartoitusta kouluttava biologi Vesa Hyyryläinen muistuttaa liito-oravan suojelutilanteesta.

”Suurin liito-oravan suojelua uhkaava tekijä on se, että hakkuissa liito-oravan elinympäristöjä häviää ja pirstoutuu. Pienen metsätupsun säästäminen liito-oravalle ei tutkimusten mukaan riitä”, Hyyryläinen sanoo.

Kotkakameran yhteistyökumppaneina ovat Lintuvaruste, PHPOY, Pirteä Pässi, Solarvoima ja Suomen Luonto -lehti. Liito-oravan pesäkamera on osa EU:n tukemaa Liito-orava LIFE-hanketta, johon Suomen luonnonsuojeluliitto osallistuu.

”Luonnonsuojeluliiton pesäkamerat tuovat luonnon ystävälle mahdollisuuden seurata harvinaisten lajien pesintää läheltä. Tähän ei tavallisella retkeilyllä ole mahdollisuutta. Toivomme myös saavamme uutta tietoa pesinnöistä ja lisäävämme yhteistä ymmärrystä pesärauhan tarpeellisuudesta”, sanoo Luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikkö Matti Nieminen.

Pesäkamerat löytyvät Suomen luonnonsuojeluliiton verkkosivuilta:

sll.fi/maakotka

sll.fi/liito-orava

Suomen luonnonsuojeluliitto/CO2-raportti

Bookmark and Share






48


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska