Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 25.06.2019

Ilmastouutisia

Suomalaiset selvittävät pienhiukkasten ilmastovaikutuksia uudessa projektissa


20.05.2019 08:30

Ilmakehän pienhiukkaset vaikuttavat maapallon säteilytaseeseen vaikuttamalla Auringosta tulevan säteilyn kulkuun ja Auringon säteilyä heijastavien pilvien muodostukseen.

Kuva: Dreamstime

Syksyllä 2019 käynnistyvässä FORCeS-projektissa selvitetään ihmisten toiminnasta syntyvien pienhiukkasten vaikutusta ilmastoon. Tieto tukee esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden toteutumista.

Neljävuotisessa projektissa selvitetään, kuinka ihmisten toiminnasta syntyneet pienhiukkaset ovat vaikuttaneet ilmastoon tähän mennessä ja kuinka ne vaikuttavat siihen lähitulevaisuudessa. Tutkimuksessa käytetään ilmasto-, pilvi- ja prosessimalleja, satelliittien avulla saatavaa dataa sekä maailmanlaajuisia havaintoverkostoja.

Ilmakehän pienhiukkaset vaikuttavat maapallon säteilytaseeseen vaikuttamalla Auringosta tulevan säteilyn kulkuun ja Auringon säteilyä heijastavien pilvien muodostukseen. Pienhiukkasia syntyy sekä luonnossa että ihmisten toiminnasta. Ihmiset tuottavat hiukkasia mm. käyttäessään fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa, teollisuudessa ja liikenteessä.

"Kun arvioidaan pienhiukkasten ilmastovaikutuksia, täytyy tuntea monia erilaisia hiukkasiin liittyviä suureita – niiden lukumäärä, kokojakauma, massa, koostumus ja kulkeutuminen – sekä ymmärtää näiden suureiden vaikutusta säteilyn kulkuun ja pilvien muodostumiseen. Tätä varten tarvitsemme monipuolisia mittausasemia, joilta saadaan jatkuvasti tarkkaa tietoa. Lisäksi tarvitsemme alueellisesti kattavaa aineistoa esimerkiksi satelliiteista, jotta tarkkojen havaintojen vaikutuksia voidaan analysoida", sanoo apulaisprofessori Pauli Paasonen Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksesta.

Päinvastoin kuin ilmastoa lämmittävät kasvihuonekaasut pienhiukkaset keskimäärin viilentävät nykyistä ilmastoa. Muutokset hiukkasten viilentävässä vaikutuksessa saattavat olla keskeisiä siinä, kuinka seuraavien vuosikymmenien ilmastotavoitteet toteutuvat.

"Ilmakehän aerosolihiukkasten synty ja vuorovaikutukset pilvien kanssa ovat yksi suurimmista epävarmuuksien lähteistä globaaleissa ilmastomalleissa.
Jotta saavutamme riittävän ymmärryksen keskeisistä prosesseista, ja siitä miten näitä prosesseja tulee malleissa kuvata, tarvitaan monipuolista ja innovatiivista yhteistyötä sekä prosessitason ja globaalin skaalan tutkijoiden välillä", sanoo professori Annele Virtanen Itä-Suomen yliopistosta.

Tieto pienhiukkasista auttaa tarkentamaan ilmastomalleja


Hiukkasten ilmastovaikutuksen, ns. pakotteen, määrittäminen auttaa ilmastoherkkyyden arvioinnissa. Ilmastoherkkyys kertoo, kuinka paljon ilmasto lämpenee, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa. Viimeisen vuosisadan aikana muuttunut hiukkasten ilmastovaikutus täytyy ottaa huomioon, kun ilmastoherkkyyttä arvioidaan.

Tarkentunut hiukkasten ilmastovaikutuksen kuvaus antaa varmuutta siihen, kuinka hyvin ilmastomallien avulla voidaan ennustaa ilmastoa kuluvalla vuosisadalla. Vaikka ilmastomallit ovat kehittyneet esimerkiksi ilmakehäkemian osalta, ne sisältävät edelleen paljon yksinkertaistuksia etenkin pienhiukkasiin ja pilviin liittyen.

"Globaaleja simulaatioita hiukkasista ja varsinkin niiden ilmastovaikutuksista on erittäin hankala validoida, koska maailmanlaajuisesti kattavia mittauksia on melko vähän. Uusien mittaussarjojen ja mallinnustyökalujen ohella meidän on kehitettävä uusia menetelmiä, jotta jo olemassa olevia havaintoja voidaan hyödyntää entistä paremmin", sanoo tutkimusprofessori Risto Makkonen Ilmatieteen laitokselta.

"Yhdistämällä monipuolisia, jatkuvia mittauksia ja kehittämällä mallinnusta mahdollistetaan uusien monipuolisten tulosten saanti. Niiden avulla pystytään myös vastaamaan tieteellisiin ja päätöksentekoa hyödyntäviin kysymyksiin, joita ei vielä edes osata esittää", sanoo akateemikko Markku Kulmala Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksesta.

Ilmatieteen laitos/CO2-raportti

Bookmark and Share






19


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska