Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 27.05.2019

Ilmastouutisia

Raportti: Sähkö- ja kaasuautot tarvitsevat kustannustehokkaita tukitoimia


18.02.2019 08:30

Sähköautojen korkeat hankintahinnat ja taloyhtiölatauksen haasteet hidastavat tällä hetkellä sähköautomarkkinan ja julkisen latausinfrastruktuurin kehitystä ja sähköautokannan luontevaa kasvua. Kustannustehokas tapa kiihdyttää markkinaa olisi saada autokantaan lisää sähköautoja, mutta se edellyttää lähivuosina tehokkaita edistämistoimenpiteitä.

Vuosi sitten kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa asetettu tavoite, 250 000 sähköautoa tai ladattavaa hybridiä ja 50 000 kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä, vaikuttavat juuri valmistuneen ”Sähkö- ja kaasuautojen kustannustehokkaat edistämistoimet - GASELLI” -hankkeen mukaan mahdollisilta saavuttaa nykyisilläkin toimenpiteillä.

Hankkeessa tarkasteltiin vaihtoehtoja nopeuttaa kehitystä mallintamalla autokannan muutoksia systeemidynaamisen mallin avulla tehdyissä skenaarioissa. Mallin avulla tarkasteltiin eri edistämistoimien vaikutuksia ja tulosten perusteella tarkasteltiin toimenpiteiden kustannustehokkuutta sähköautojen ja ladattavien hybridien markkinaosuuden kehityksessä. Mallilla tarkasteltuja sähköautoihin vaikuttavia ohjaustoimia olivat hankintahintaan vaikuttaminen (autovero ja hankintatuki), ajoneuvovero, kotilatauksen edistäminen, yritysautojen edistäminen sekä viestintä ja markkinointi.

”Ottamalla käyttöön lisää edistämistoimenpiteitä olisi mallinnuksen perusteella mahdollista saavuttaa asetettuja tavoitteita merkittävästi suurempi, vähintään kaksinkertainen sähköautojen ja ladattavien hybridien kanta vuoteen 2030 mennessä”, toteaa projektipäällikkö Mikko Pihlatie Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä.

Kaasuautojen saatavuus ja hankintahinta eivät tällä hetkellä ole este niiden hankinnalle. Kaasuautojen suhteen tärkeintä onkin jatkaa tankkausinfrastruktuurin laajentamista. Alueilla, joilla kaasua on saatavissa, kaasuauton hankintaa ei ole mitään syytä lykätä, sillä ne ovat tällä hetkellä valmiita ratkaisuja päästöjen kustannustehokkaaseen vähentämiseen.

Suurimpia sähköautojen markkinaosuuden kasvun esteitä ovat autojen korkeat hankintahinnat, toistaiseksi kapea mallivalikoima ja haasteet kotilatauksen toteuttamisessa taloyhtiöissä.

”Taloyhtiöissä ja työpaikoilla latauspisteiden rakentamista tulee vielä helpottaa ja kannustaa, vaikka viime kevään kyselytutkimuksen jälkeen taloyhtiöissä kiinnostus latauspisteiden rakentamista kohtaan onkin jo hieman herännyt”, painottaa erikoistutkija Marko Paakkinen VTT:ltä.

Hankkeen alussa Kiinteistöliiton korjausrakennusbarometriin vastanneista taloyhtiöistä 93 prosenttia ei ollut vielä tehnyt sähköautojen lataamisen suhteen mitään toimenpiteitä, mutta syksyllä 2018 tehdyssä kyselyssä jo viidesosa taloyhtiöistä ilmoitti suunnittelevansa latauspisteiden rakentamista vuosien 2018–2021 välillä. ARA myöntää tällä hetkellä taloyhtiöille avustusta latauspisteiden edellyttämiin, kiinteistöjen sähköjärjestelmiin kohdistuviin muutoksiin.

Erilaiset kannustimet sähköautoille vielä tarpeen


Korkea hankintahinta mainitaan useissa kyselyissä suurimpana esteenä sähköauton hankinnalle, myös tässä hankkeessa tehdyssä kyselyssä. Hankkeessa mallinnuksen tulosten pohjalta tehdyn analyysin mukaan hankintahintaan vaikuttaminen havaittiin kustannustehokkaaksi edistämiskeinoksi. Täyssähköautojen odotetaan olevan hankintahinnaltaan vastaavien polttomoottoriautojen tasolla noin vuonna 2025, minkä jälkeen kannustimia ei enää tarvita. Paras ajankohta hintaan vaikuttavien kannustimien käytölle onkin juuri nyt, kun autojen kokonaismäärä on vielä pieni ja hintaero suurimmillaan.

”Kustannustehokkaimpina edistämiskeinoina hankkeessa tehdyn analyysin pohjalta näyttäytyivät auton hankintahintaan vaikuttaminen, esimerkiksi autoveron tai suoran hankintatuen kautta. Tämän lisäksi kustannustehokkaimpia edistämiskeinoja olivat projektin analyysissä rivi- ja kerrostalojen latauksen edistäminen sekä viestintä ja markkinointi”, Pihlatie jatkaa.

Uusia sähköautomalleja, sekä täyssähköautoja että ladattavia hybridejä, on tulossa tarjolle kiihtyvään tahtiin ja markkina kehittyy nopeasti. Vuoteen 2025 mennessä odotetaan yli 200 uutta sähköautomallia markkinoille. Vaikka täyssähköautojen mallivalikoima onkin vielä rajallinen, nykymalliston ominaisuudet sopisivat kuitenkin jo nyt useiden kotitalouksien käyttöön. Viestintä ja markkinointi ovat tehokkaita keinoja edistää nykyisten sähköautomallien kysyntää.

Yrityksille kannustusta


Tehokas tapa saada käytettyjen sähkö- ja kaasuautojen markkinaa kasvatettua olisi tukea yritysautojen hankinnoissa vähäpäästöisiä vaihtoehtoja, esimerkiksi autoetuautojen verotusarvon kautta. Myös sähköautojen lataamista työpaikoilla tulisi edistää, sekä mahdollistamaan etenkin käytettyjen sähköautojen hankkiminen työmatka-ajoneuvoiksi, että myös jatkossa sähköautojen saamiseksi resursseiksi älykkääseen sähköverkkoon. Vapaalla autoedulla hankittavissa ladattavissa hybrideissä on hyvä muistaa lataamiseen kannustaminen, koska polttoaineen ollessa ilmaista, voi kotilatausasema jäädä auton käyttäjältä omalla kustannuksellaan hankkimatta. Näissä autoissa kotilatausasema voisi olla laskettavissa auton vakiovarusteeksi.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Raportti: Sähkö- ja kaasuautojen kustannustehokkaat edistämistoimet – GASELLI

LVM, Valtioneuvoston viestintäosasto/CO2-rapo

Bookmark and Share






19


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska