Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 21.02.2019

Ilmastouutisia

Suomen ilmastopaneeli: Talvimyrskytuhot kasvavat Suomessa – metsätuhojen laajuus voi olla tulevaisuudessa jopa kymmeniä miljoonia kuutioita


05.02.2019 08:30

Suomen ilmastopaneelin tuoreen metsätuhoraportin mukaan ilmaston lämpeneminen voi tuoda Suomeen aiempaa suurempia metsätuhoja. Eniten tuhoja aiheuttaa tuuli, ja etenkin talvimyrskytuhojen ennakoidaan kasvavan Suomessa. Ilmastopaneelin arvion mukaan tuhoriskit lisääntyvät tulevina vuosikymmeninä.

Ilmastopaneeli on selvittänyt tuoreessa raportissaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia metsätuhoja ja niiden vaikutuksia.

Tuuli on yksi suurimmista metsätuhojen aiheuttajista. Ilmastonmuutos voi paneelin mukaan tuoda Suomeen jopa kymmenien miljoonien kuution tuulituhoja.

”Tuulituho voi tapahtua milloin vain, ja 20–30 miljoonan kuution tuulituho on Suomessa mahdollinen”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Heli Viiri kertoo.

Tähän mennessä suurimmat myrskytuhot nähtiin Suomessa vuonna 2010, jolloin Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyjen tuulituhot olivat yhteensä 8,1 miljoonaa kuutiota.

Tuhoriskien suuruus kasvaa seuraavina vuosikymmeninä. Todennäköisin myrskyn aiheuttaja Suomessa on Pohjanmereltä tuleva hirmumyrskyn jäänne.

”Todella voimakkaita myrskyjä sattuu harvoin, mutta yksi kova myrsky voi tehdä paljon tuhoa: kun tuuli kasvaa pari-kolme metriä sekunnissa, tuulen tuhovaikutus metsissä liki kolminkertaistuu”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilari Lehtonen sanoo.

Talvimyrskytuhoihin vaikuttaa myös roudan väheneminen.

”Jos maa on roudassa, puut eivät kaadu niin helposti. Kaikista pahin on vetinen ja sula maa – silloin puut ovat herkkiä kaatumaan”, Lehtonen kertoo.

Kirjanpainaja on vakavasti otettava hyönteistuholainen


Ilmaston lämpeneminen on lisännyt myös kuusen merkittävimmän runkotuholaisen kirjanpainajan aiheuttamia tuhoja.

”Kirjanpainaja voi aiheuttaa lähitulevaisuudessa Suomessa muutamien miljoonien kuutioiden tuhoja. Todennäköisyys tuhoille kasvaa seuraavan 30 vuoden aikana, sillä kuuset tulevat kärsimään yhä enemmän Etelä-Suomessa kuivuudesta”, Viiri kertoo.

Esimerkiksi Ruotsissa viime kesänä jyllänneet suuret metsäpalot tuhosivat metsää maassa noin 2 miljoonaa kuutiota, kun kirjanpainajatuhot samaan aikaan olivat 3–4 miljoonaa kuutiota.

”Viime kesänä Suomessa kertyi lämpösummaa yli 1 500 vuorokausiastetta, joka on kynnysraja kirjanpainajien toisen sukupolven syntymiselle. Tällöin puut ovat alttiina tuhoille koko kesän”, Viiri sanoo.

Ilmastopaneelin raportin mukaan tuhoseuranta on välttämätöntä. Esimerkiksi kuorellisen puutavaran varastointia metsissä joudutaan edelleen rajoittamaan kaarnakuoriaisten parveiluaikana. Kirjapainajatuhojen riskejä voidaan pienentää myös monipuolistamalla metsiköiden rakennetta.

Metsätuhojen hiilinieluvaikutus kuriin – puunhankinta keskitettävä tuhoalueille


Metsätuho heikentää metsien kasvua ja sen seurauksena hiilen sidontaa. Suomessa metsätuhojen vaikutus hiilitaseeseen on ollut toistaiseksi vähäinen, sillä Suomessa ei ole ollut yhtä laajoja metsätuhoja kuin esimerkiksi Pohjois-Amerikassa.

”Laaja-alaiset metsätuhot voivat muuttaa kokonaisen maan metsät hiilinieluista päästölähteiksi, kuten Kanadassa on tapahtunut metsäpalojen seurauksena”, Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja ja Ilmastopaneelin Ilmastonmuutos ja metsätuhot -hankkeen vetäjä Antti Asikainen sanoo.

Tuhon aiheuttamaa hiilinieluvaikutusta voidaan pienentää merkittävästi kohdistamalla hakkuut tuhoalueelle. Myrskytuhoissa kärsinyt puu voidaan hyödyntää teollisuudessa toisin kuin metsäpaloissa tuhoutunut puu, joka kelpaa vain energiakäyttöön.

”Jos esimerkiksi myrsky kaataa miljoona kuutiota puuta, ja kaikki vaurioitunut puu saadaan talteen, nielun pieneneminen jää vähäiseksi. Hakkuita voidaan vähentää vastaavasti lähialueilla”, Asikainen kertoo.

Ilmastopaneelin raportin mukaan Suomen metsäsektori on sopeutumiskykyinen, vaikka metsiin kohdistuisi laaja-alainen tuhoepidemia.

”Esimerkiksi vuoden 2010 suurten myrskyjen vaurioittamat puut korjattiin onnistuneesti yli 8 miljoonan kuution tuhoalueelta”, Asikainen sanoo.

Ilmastopaneelin metsätuhoraportin tiivistelmä

Ilmastopaneeli/CO2-raportti

Bookmark and Share






3


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska