Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 21.01.2019


Liikenteen päästöt nollaan vuoteen 2045 mennessä


13.12.2018 08:44

Ratkaisu hiilettömään liikenteeseen löytyy nolla- ja vähäpäästöisistä autoista ja uusiutuvista polttoaineista, henkilöautojen ajokilometrien vähentämisestä ja kestävistä kulkumuodoista.

Kuva: Dreamstime

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama liikenteen ilmastopolitiikan asiantuntijaryhmä on koonnut ehdotuksen toimenpideohjelmaksi, jolla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan poistaa vuoteen 2045 mennessä. Ratkaisu hiilettömään liikenteeseen löytyy nolla- ja vähäpäästöisistä autoista ja uusiutuvista polttoaineista, henkilöautojen ajokilometrien vähentämisestä ja kestävistä kulkumuodoista.

Nyt julkaistu ehdotus toimenpideohjelmaksi koostuu 28:sta keinosta, joilla päästään hiilettömään liikenteeseen ja irti fossiilisista polttoaineista ilman kohtuutonta hintaa yhteiskunnalle. Toimenpiteet on jaettu neljään kokonaisuuteen.

1. Hiiletön liikenne vaatii muutoksia ihmisten tavassa liikkua, jotta liikkumisesta tulee kestävää.

2. Tavarakuljetuksia on tehostettava.

3. Ajoneuvokantaa on uudistettava nolla- ja vähäpäästöisillä autoilla.

4. Uusiutuvien polttoaineiden käyttöä on lisättävä vuoteen 2030 asti.

"Työryhmällä oli selkeä toimeksianto: miten liikenteen kasvihuonekaasupäästöt poistetaan vuoteen 2045 mennessä. Työn edetessä olen vakuuttunut siitä, että muutos hiilettömään liikenteeseen on mahdollinen. Myös liikenteessä tarvitaan rohkeutta toteuttaa kunnianhimoisia päästövähennystoimia, jotta ihmiskunnalle vaarallinen ilmastonmuutos saadaan yhdessä kuriin", sanoo työryhmän puheenjohtaja Juhapekka Ristola liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Liikenne tuottaa viidenneksen kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa. Lokakuussa julkaistu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin mukaan on toimittava nopeasti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi 1,5 asteeseen esiteollisesta ajasta. Toimenpideohjelma on jatkoa valtioneuvoston keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmalle, jonka mukaan Suomen tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä.

Toimenpideohjelman johtoajatuksena on saastuttaja maksaa -periaate. Liikenteen päästöjä vähentävät toimenpiteet kustannettaisiin nostamalla eniten päästöjä tuottavien toimintojen verotusta ja maksuja. Muun muassa fossiilisten polttoaineiden ja suuripäästöisten ajoneuvojen veroa nostettaisiin pienissä erissä vuosi vuodelta. Päästöttömiin teknologioihin ja kestäviin liikkumistapoihin siirtymistä puolestaan tuettaisiin. Liikenteen verorasitus ei kokonaisuutena kasvaisi, mutta verot kohdennettaisiin eri tavoin.

Osa ehdotetuista toimenpiteistä voi aiheuttaa toivotun päästövähennyksen ohella myös kielteisiä vaikutuksia yrityksille ja kotitalouksille. Liikkumis- ja kuljetuskustannusten ennakoidaan nousevan, mitä liikenteen alan tuet ja kannusteet eivät välttämättä riitä kompensoimaan. Jatkossa tulisi tarkastella, onko tarvetta laajemmalle verouudistukselle, jolla turvataan työssäkäynti- ja asiointimahdollisuudet ja kuljetukset koko maassa ja samalla siirrytään kohti vähäpäästöistä liikennettä.

Yhdyskuntasuunnittelu on kestävän liikkumisen ytimessä, sillä parhaimmillaan se ohjaa kulkemaan jalan, pyörällä, kimppakyydillä tai julkisella liikenteellä. Kun vähäpäästöisten liikkumispalveluiden tarjontaa parannetaan, saadaan yksityisautoilulle vaihtoehtoja erityisesti kaupunkiseuduille.

Päästövähennyksiä tavoiteltaessa ei pyritä rajoittamaan liikkumista ja kuljettamista. Tavoitteena on ohjata kestäviin ratkaisuihin, jotka ovat erilaisia kaupungissa, kaupunkiseutujen välissä ja haja-asutusalueella. Liikkumispalveluilla on suurempi merkitys kaupunkiseuduilla, missä on myös suurin potentiaali vähentää päästöjä. Haja-asutusalueella ollaan useammin riippuvaisia omasta autosta.

Tähtäimessä liikennesuoritteen taittuminen

Ensimmäinen tavoite on, että henkilöautojen suoritteen eli ajoneuvokilometrien kasvu taittuu vuonna 2025, minkä jälkeen henkilöautolla ajettujen kilometrien määrä ei enää kasva. Raideliikenteen, linja-autoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn yhteenlaskettu matkustussuorite puolestaan kaksinkertaistuu vuoteen 2045 mennessä. Tähän vaikutetaan etenkin ottamalla käyttöön tiemaksut kaupunkiseuduilla ja investoimalla kestävään liikennejärjestelmään.

Tavaraliikenteeseen tehoa

Tavaraliikenteessä ja logistiikassa tavoitteena on kuljetusten tehostaminen. Jos tehostamisessa onnistutaan, paketti- ja kuorma-autojen suorite eli ajoneuvokilometrit kasvaisivat vuoteen 2045 mennessä vain vähän. Kotimaan vesi- ja raideliikenteessä suoritteet pysyisivät lähellä nykytasoa tai mahdollisesti kasvaisivat hieman, jos osa kuljetuksista siirtyisi vesiteille tai raiteille. Tehokkain yksittäinen toimenpide on polttoaineveron korottaminen.

Nolla- ja vähäpäästöiset liikennevälineet yleistyvät

Kolmas tavoite on, että liikennevälineiden uusiutuminen nopeutuu ja että nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuus ajoneuvokannasta kasvaa nykyisestä muutamasta prosentista sataan. Toimenpideohjelman mukaan vuonna 2030 Suomessa on noin 670 000 sähköautoa ja noin 130 000 kaasuautoa ja vuonna 2045 noin 2 miljoonaa sähköautoa ja noin 250 000 kaasuautoa. Raskaassa kalustossa vastaavat tavoitteet ovat vuonna 2030 noin 7 000 sähköautoa ja noin 6 000 kaasuautoa ja vuonna 2045 noin 42 000 sähköautoa ja 22 000 kaasuautoa. Tähän vaikutetaan etenkin polttoaineveron korotuksilla ja hankintatuilla. Vanhojen autojen päästöt ovat keskimäärin uusia autoja korkeammat. Valmistuksen osuus keskivertoauton koko elinkaaren aikaisista hiilidioksidipäästöistä on noin 10-15 prosenttia.

Uusiutuvien polttoaineiden osuus kasvaa

Lisäksi tavoitellaan nestemäisten biopolttoaineiden osuuden nostamista kaikista nestemäisistä polttoaineista 30 prosenttiin vuonna 2030 ja sataan prosenttiin vuonna 2045 kotimaisessa liikenteessä. Nestemäisten biopolttoaineiden absoluuttinen määrä tieliikenteessä ei kuitenkaan nouse vuoden 2030 jälkeen. Nestemäisten biopolttoaineiden lisäksi kasvatetaan voimakkaasti kotimaassa tuotetun biokaasun käyttöä. Fossiilisten liikennepolttoaineiden myynnin kielto vuonna 2045 ohjaisi siirtymää uusiutuviin polttoaineisiin ja vaihtoehtoisiin käyttövoimiin.

Asiantuntijaryhmän näkemys liikenteen päästöjen poistamiseksi

Toimenpideohjelman ovat työstäneet asiantuntijat seuraavista organisaatioista: HSL Helsingin seudun liikenne, Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos, ITS Finland ry, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Sitra, Tampereen teknillinen yliopisto, Teknologiateollisuus, Trafi, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Viestintävirasto ja ympäristöministeriö sekä Fortum, Gasum ja Neste. Lisäksi kirjoittamiseen on osallistunut laaja joukko asiantuntijoita eri organisaatioista. VTT on tehnyt raporttia varten laskelmia ylläpitämänsä autokantamallin pohjalta.

Mitä seuraavaksi?

Toimenpideohjelma on suunniteltu niin, että se voitaisiin toteuttaa seuraavan kahden hallituskauden aikana. Työryhmä ei ole ottanut suoraan kantaa toimenpiteille asetettaviin tasoihin. Ohjelman toimenpide-ehdotuksista on tehty vaikutusarvio olemassa olevan tiedon pohjalta. Lisäarviointeja tarvitaan erityisesti liikenteen verotukseen liittyvistä toimenpiteistä.

LVM/CO2-raportti

Bookmark and Share






47

 +8% +10% +20% +13% +24%

Yhteensä kton CO2 ekv:
756
  - Maatalous:
11
%
  - Jätehuolto:
6
%
  - Lämmitys:
42
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
30
%
Asukasta kohden:
143
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
+19
%

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni