Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.06.2018


Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö tiivistävät yhteistyötä kosteikkolintulajien elinympäristöjen suojelemiseksi


16.05.2018 08:05

Suojelualueilla ja niiden ulkopuolella sijaitsevat erilaiset ja eri kokoiset kosteikot muodostavat verkoston, jonka hoitoa ja käyttöä tulee tarkastella kokonaisuutena. Pesinnän tai muutonaikaisen levähdyksen kannalta keskeisten kosteikkojen kunnostaminen ja rauhoittaminen metsästykseltä on tarpeen taantuvien lajien elvyttämiseksi.

Kuva: Petri Ahlroth

Monet arvokkaat lintuvedet ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet umpeen ja niiden linnusto on köyhtynyt. Ongelma koskee sekä suojeltuja kosteikkolintulajeja että monia elinympäristöltään vaateliaita metsästettäviä sorsalintulajeja. Riistalintukantojen taantumista voidaan osittain ehkäistä väliaikaisin metsästysrajoituksin, mutta kaikkien kosteikkolintulajien tilanteen pysyvä korjaaminen edellyttää niiden elinympäristöjen suojelua.

Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö käynnistävät lähiaikoina asiaa koskevan hankkeen valmistelun yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Laaja-alainen ja jatkuva yhteistyö on tarpeen, jotta kovaa vauhtia taantuvat vesi- ja rantalintukannat saadaan elpymään ja muu arvokas kosteikkoluonto säilymään.

"Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön on toimittava yhdessä entistä tiiviimmin arvokkaiden kosteikkojen kunnostamiseksi ja ennallistamiseksi", sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

"Aiemmalla hankerahoituksella on jo toteutettu joitakin onnistuneita ja vaikuttavia suojeltujen lintuvesien kunnostushankkeita, mutta tarve huomattavasti laajemmalle toiminnalle on ilmeinen. Avainkysymys on kunnostuksen ja hoidon rahoitus, johon täytyy tulevina vuosina löytyä aiempaa enemmän panostuksia", toteaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Suomeen kunnostettava vesilintujen rauhoitusalueiden verkosto

Suojelualueilla ja niiden ulkopuolella sijaitsevat erilaiset ja eri kokoiset kosteikot muodostavat verkoston, jonka hoitoa ja käyttöä tulee tarkastella kokonaisuutena. Pesinnän tai muutonaikaisen levähdyksen kannalta keskeisten kosteikkojen kunnostaminen ja rauhoittaminen metsästykseltä on tarpeen taantuvien lajien elvyttämiseksi. Riistalintujen lisäksi tästä hyötyisi myös muu kosteikkolinnusto.

"Rauhoitusalueen lähialueille voitaisiin perustaa metsästysmahdollisuuksia kompensoivia pienkosteikkoja, mikä osaltaan motivoisi myös metsästäjiä rauhoitusalueiden hoitoon ja pienpetopyyntiin", esittää ministeri Leppä.

EU:n rahoittamassa Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life -hankkeessa kehitettiin metsästäjiä ja maanomistajia aktivoivia keinoja kosteikkojen hoitoon. Paikallisten saaminen mukaan suojelualueiden ja kosteikkojen hoitoon onnistuu, jos osallistumiseen tarjotaan mahdollisuuksia ja se koetaan palkitsevaksi.

Punasotkan, tukkakoskelon ja allin metsästystä ehdotetaan keskeytettäväksi

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan ministeriön asetusta punasotkan, allin ja tukkakoskelon metsästyksen kieltämiseksi kolmeksi vuodeksi. Punasotkakanta on taantunut jyrkästi viime vuosikymmeninä, ja allin ja tukkakoskelon suojeluluokituksia on tiukennettu jo aiemmin Afrikkaan ja Euraasiaan muuttavien vesilintujen suojelusopimuksessa.

Maa- ja metsätalousministeriö esittää lisäksi, että näiden lajien kannanhoitotoimista ja kestävästä metsästysverotuksesta sovittaisiin kansainvälisissä hoitosuunnitelmissa kaikkien muuttoreitillä olevien valtioiden kesken. Näin metsästyksen kestävyys voitaisiin varmistaa sekä pesimä- ja talvehtimisalueilla että muuton aikana.

Maa- ja metsätalousministeriö/ CO2-rapor

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni