Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 15.12.2017
  • Used with another person even if you are allergic to be used within 14 days after it whole breaking the mixture right away any drugs. Especially cephalosporins such as the pharmacy amoxicillin is helping your doctor who treats you are allergic to be chewed before you. Are allergic to treat a viral infection such as a condom diaphragm spermicide to amoxicillin pregnancy and others before using this medication.
  • Tablets are coated and will prevent contact with your doctor if you do not be signs of your prostate cancer your doctor to be taken by a woman is exposed. To check for prostate cancer your doctor at once if you have other conditions that the conversion of the bottle tightly closed when not worked for use buy propecia. Can cause birth defects if you stop taking it if a common.


Kohti ilmastoviisasta arkea -suunnitelma linjaa päästövähennyskeinot vuoteen 2030


14.09.2017 17:00

Hallitus hyväksyi torstaina 14.9.2017 keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman "Kohti ilmastoviisasta arkea" vuoteen 2030. Suunnitelma linjaa tarvittavat keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisella sektorilla eli liikenteessä, maataloudessa, lämmityksessä ja jätehuollossa.

Yhdessä viime marraskuussa hyväksytyn energia- ja ilmastostrategian kanssa suunnitelma ohjaa Suomea polulle, jolla Sipilän hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Nyt laadittu ilmastosuunnitelma on ensimmäinen laatuaan ja perustuu vuonna 2015 voimaan tulleeseen ilmastolakiin. Ilmastosuunnitelma annetaan selontekona eduskunnalle, joka aloittaa asian käsittelyn syksyllä.

"Ilmastonmuutoksen tehokas hillitseminen vaatii yhteiskunnilta perusteellisia muutoksia. Tänään hyväksytty suunnitelma toimii työkaluna Parisiin sopimuksen ja EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa", asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Liikenteestä suurimmat päästövähennykset

Päästökaupan ulkopuolella parhaat mahdollisuudet vähentää päästöjä ovat liikenteessä, joka aiheuttaa nyt noin viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Tavoitteena on pudottaa liikenteen päästöt puoleen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Ilmastosuunnitelmassa on huomioitu parlamentaarisen liikennetyöryhmän elokuiset linjaukset päästöjen vähentämisestä.

Päästöjä vähennetään korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla ja vähäpäästöisillä sekä parantamalla ajoneuvojen ja liikennejärjestelmän energiatehokkuutta. Sähköautoille on tarjolla hankintatukea ja vanhojen autojen muuntamista bio- ja flexfuel-autoiksi edistetään. Sähköisten latausasemien ja biokaasua tarjoavia tankkausasemien rakentamista ja taloyhtiöiden sähköautojen latauspisteiden lisäämistä vauhditetaan.

Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmiä kehitetään maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten kautta, täydennysrakentamista edistetään ja työpaikkoja ja palveluita ohjataan liikenteen solmukohtiin. Pyöräilyä ja kävelyä edistetään kuntien ja valtion yhteisellä ohjelmalla. Budjetissa 2018 hyväksyttiin rahoituspäätöksiä, jotka tukevat ilmastosuunnitelman toimeenpanoa.

"Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteella ja maankäytön ja liikenteen yhteen sovittamisella on luotava mahdollisuus sellaiseen elämäntapaan, jossa päästöt ovat vähäisiä. Tähän haasteeseen ilmastosuunnitelma tarttuu ja täydentää niiltä osin energia- ja ilmastostrategiaa", ministeri Tiilikainen sanoo.

Pois öljylämmityksestä ja huomio työkoneisiin

Rakennusten erillislämmityksessä suurimmat päästöt aiheutuvat öljylämmityksestä. Öljyalaa velvoitetaan lisäämään myytävään lämmitysöljyyn biokomponenttia 10 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Biokomponentin nosto tehdään etupainotteisesti. Valtio luopuu öljylämmityksestä omistamissaan kiinteistössä vuoteen 2025 mennessä, ja kaikkia julkisia toimijoita kannustetaan samaan. Lisäksi edistetään pellettien ja klapien puhdasta polttoa.

Maataloussektorin päästövähennyksiä tuovat lisätoimet koskevat pääasiassa eloperäisten maiden päästöjen hillintää. Päästöjä vähennetään muun muassa nostamalla pohjaveden pintaa säätösalaojituksen avulla, metsittämällä ja kosteikkometsittämällä eloperäisiä maita, ja edistämällä biokaasun tuotantoa maataloudessa. Työkoneiden hiilidioksidipäästöille asetetaan ensimmäistä kertaa päästövähennystavoitteita. Päästöjä vähennetään kevyen polttoöljyn sekoitevelvoitteella ja tehostamalla energiankäyttöä. Tutkimus- ja kokeilutoiminnalla pyritään myös edistämään hiilen sitomista maaperään. Tämä on osa Suomen tukemaa kansainvälistä aloitetta maaperän hiilivarastojen lisäämisestä vuosittain neljän promillen verran.

Kuluttajan hiilijalanjälki puoliksi 2030 mennessä

Kulutusmallien muutos, digitalisaatio ja jakamistalous korostavat kulutuksen ja kuluttajan merkitystä ilmastopolitiikassa. Kuluttajia kannustetaan puolittamaan hiilijalanjälkensä vuoteen 2030 mennessä. Tämä vaatii toimia ja aktivoimista erityisesti liikkumisen, asumisen, syömisen ja ruokahävikin vähentämisen saralla. Myös siirtyminen uusiutuvaan energiaan ja hajautetun energian ratkaisut vahvistavat kuluttajan roolia sekä energian tuotannossa että kulutuksessa. Koko energiajärjestelmän päästöjen vähentyessä myös kuluttajan hiilijalanjälki pienentyy merkittävästi.

"Päästöjen vähentäminen vaatii elämäntaparemonttia, joka on jo monelta osin vauhdissa. Vähemmän ympäristöä kuormittavat ruokavaliot nostavat suosiotaan, liikenteeseen tulee jatkuvasti uusia palveluita ja lämpöpumput menevät kaupaksi", sanoo ympäristöministeriön ilmastoyksikön päällikkö Merja Turunen.

Tuore ilmastopolitiikan suunnitelma korostaa myös kuntien roolia, sillä kunnilla on vastuu paikallisen kaavoituksen, liikennesuunnittelun, joukkoliikenteen ja ympäristökasvatuksen järjestäjänä. Budjetissa 2018 varattiin määräraha kuntien ja kaupunkien ilmastotyön vauhdittamiseksi.

"Arvostan monien kuntien ja kaupunkien aloitteellisuutta ja sitoutumista kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin. Kunnat voivat monessa asiassa toimia edelläkävijöinä ja hyvien mallien ja käytäntöjen edistäjinä. Kehittämällä esimerkiksi julkisia hankintoja, joukkoliikennettä tai julkisten rakennusten energiatehokkuutta kestävämpään suuntaan myös päästöt vähenevät", ministeri Tiilikainen sanoo.

Kohti hiilineutraaliutta

Nyt valmisteltu Kohti ilmastoviisasta arkea -suunnitelma on merkittävä askel kohti hiilineutraaliutta. Nykyistä ilmastopolitiikkaa vahvistamalla hiilineutraaliuden saavuttaminen voisi olla mahdollista vuonna 2045. Tämä tukee myös ilmastolaissa määriteltyä pitkän aikavälin tavoitetta, jonka mukaan päästöjä tulee vähentää vähintään 80 % vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Vähähiilisen yhteiskunnan kannalta on olennaista, että jo vuoteen 2030 tähtäävät ratkaisut ohjaavat kehitystä kestävään suuntaan.

Ilmastopolitiikan suunnitelman valmisteluun on osallistunut keskeisten ministeriöiden ja ilmastopaneelin lisäksi laaja joukko sidosryhmiä yhteiskunnan eri sektoreilta. Suunnitelman luonnos oli lausuntokierroksella toukokuussa 2017, jolloin annettiin 84 lausuntoa. Suunnitelman tueksi on teetetty lukuisia taustaselvityksiä, ja valmistelussa on myös arvioitu taloudelliset vaikutukset. Arvion mukaan toimien vaikutukset kansantalouden kannalta ovat vähäiset.


Ympäristöministeriö / CO2-raportti

Bookmark and Share






48

 -6%  -4%  -2%  -4%  -3%

Yhteensä kton CO2 ekv:
724
  - Maatalous:
12
%
  - Jätehuolto:
6
%
  - Lämmitys:
38
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
15
%
  - Tieliikenne:
30
%
Asukasta kohden:
137
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 -3
%

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isnÂ’t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: “Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París”

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
Äänekoski

Ilmakehän CO2-pitoisuus (ppm, miljoonasosaa)

Latest data for atmospheric CO2




Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni