Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 09.04.2020

Ilmastouutisia

VTT: Modernilla hirsitalolla on pieni elinkaarenaikainen hiilijalanjälki


28.01.2014 13:42

Hirsi on yhä suositumpaa myös julkisessa rakentamisessa, kuten päiväkodeissa ja kouluissa. Helmikuussa Imatralla avattava 1360-neliöinen Rento-hotelli on tällä hetkellä yksi Pohjois-Euroopan suurimmista hirsirakennuksista.

Kuva: HTT

VTT:n vastikään julkaiseman tutkimuksen mukaan ekologinen hirsirakennus ei koko elinkaarensa aikana kuluta energiaa tai tuota hiilidioksidipäästöjä yhtä paljoa kuin vastaava tavallinen puutalo.

Tarkastelussa huomioitiin elinkaarenaikaisen energiakulutuksen päästöt sekä rakenteissa oleva ja sivutuotteena saatava bioenergia. Laskennassa otettiin huomioon myös rakennukseen sitoutunut hiili.

E-luvun eli kokonaisenergiakulutuksen tarkastelussa hirsirakennukset sijoittuvat lähes samalle tasolle perinteisen puutalon kanssa. Kun laskennassa otetaan huomioon myös rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttama energiakulutus ja hiilijalanjälki, tilanne muuttuu.

VTT:n tutkija Antti Ruuskan mukaan tulosten perusteella nähdään, että rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksilla on merkittävä rooli rakennusten elinkaarenaikaisten ympäristövaikutusten muodostumisessa.

"Hirsitalojen materiaaleihin liittyvät kasvihuonekaasupäästöt olivat tutkimuksessa noin kolmanneksen perustasoista puutaloa pienemmät 50 vuoden elinkaaren aikana", Ruuska toteaa.

VTT:n Antti Ruuska muistuttaa, että hirsitalon elinkaarenaikaiset kokonaispäästöt, jossa huomioitiin myös lämmitysenergian käytöstä aiheutuvat päästöt, vaihtelivat huomattavasti riippuen valitusta laskentatavasta.

Nyt tehdyssä tutkimuksessa verrattiin keskenään vuoden 2013 energiatehokkuusmääräysten mukaisesti rakennettua perinteistä puutaloa ja kolmella eri ulkoseinävaihtoehdolla toteutettua uutta hirsitaloa.

Hirsitalojen ulkoseinissä käytettyjen hirsien vahvuudet olivat 200 mm, 243 mm ja 270 mm ilman lisäeristystä. Puutalon seinärakenteessa oli 250 mm lämmöneriste. Kaikissa taloissa pääenergianlähteenä käytettiin kaukolämpöä.

"Isoimmalla 270 mm hirrellä toteutetussa rakennuksessa hiilidioksidipäästöt olivat jopa 20 prosenttia pienemmät kuin perinteisessä puutalossa", HTT ry:n teknisen ryhmän vetäjä Mikko Löf kertoo.

Löfin mukaan tutkimustulokset osoittavat, että hirren hyviksi tiedetyt ominaisuudet korostuvat entisestään, kun tulevaisuuden energiatehokkuusdirektiivit ottavat huomioon materiaalien ympäristövaikutukset.

Tulokset ovat HTT ry:n asiamies DI Seppo Romppaisen mukaan selkeästi samanlaisia kuin muissakin aiheeseen liittyvissä tutkimuksissa*) on aiemmin saatu. Mitä massiivisemmin puuta rakennuksessa käytetään, sitä pienemmäksi talon koko elinkaaren aikainen hiilijalanjälki jää.

"Tutkimus osoittaa myös selvästi sen, että elinkaaritarkastelussa rakennusten hiilijalanjälki ei ole välttämättä riippuvainen yksittäisen rakennusosan, esimerkiksi ulkoseinän, U-arvosta vaan kyseisen rakennusmateriaalin valmistuksen aiheuttamasta hiilijalanjäljestä", Romppainen sanoo.

CO2-raportti

Bookmark and Share




Lisätietoa

Life-cycle environmental impacts of a standard house and three log house cases. A comparison of a typical Finnish house and three ecological log house designs with alternative external wall thicknesses


10


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska