Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 26.03.2019

Ilmastouutisia

Asuminen vaikuttaa eniten suomalaisten hiilijalanjälkeen


23.01.2014 10:05

Kuva: SYKE

Suomalaiset eivät ole tietoisia siitä, kuinka paljon kodin lämmittämiseen menee energiaa. Kuitenkin asunnon lämmityksen tapa ja lämmitysenergian määrä vaikuttavat eniten suomalaisten hiilijalanjälkeen.

Suomen ympäristökeskus on kerännyt tietoa arjen synnyttämistä ilmastovaikutuksista Ilmastodieetti-laskurin avulla. Tiedot perustuvat lähes 22 000 koko testin tehneen käyttäjän laskentatulokseen. Kaikkiaan palvelua on käyttänyt noin 40 000 suomalaista.

Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Marja Salon mielestä merkittävää on, että yli 90 prosenttia kaukolämmitteisissä asunnoissa asuvista käytti toteutuneen energiankulutuksen sijaan laskurin antamaa arviota energiankulutuksesta. Myös sähkölämmitteisissä asunnoissa asuvista vain puolet osasi kertoa, kuinka paljon asunnon lämmitykseen oli käytetty energiaa. Omakotitalossa asuvat olivat tietoisempia lämmityksen kulutuksestaan kuin kerrostalossa asuvat.

"Energian kulutus on arjessa näkymätöntä, toisin kuin vaikkapa ostokset ja jätteet. Jos haetaan vaikuttavimpia keinoja vähentää omaa ilmastokuormaa, lämmitykseen kannattaa kiinnittää huomiota. Sähköyhtiöt tarjoavat palveluita oman energiankulutuksen seuraamiseksi. Esimerkiksi sähkön tuntiperusteinen seuranta muuttaa kulutuksen näkyväksi ja sen määrään ja piikkeihin on helpompaa itse puuttua", Marja Salo sanoo.

Salon mukaan ihmiset ovat hyvin tietoisia keinoista päästöjen vähentämiseksi. Nyt tietoa halutaan siitä, mitkä teot ovat tehokkaimpia. Energiankäytön ohella arjen suurimmat päästölähteet löytyvät liikenteestä, erityisesti yksityisautoilusta ja pitkistä lentomatkoista.

Naisten hiilijalanjälki miehiä pienempi

Tulosten perusteella laskuria käyttäneiden hiilijalanjälki on yli 2 tonnia pienempi kuin keskivertosuomalaisen noin 9 tonnin vuotuinen hiilijalanjälki. Tulokseen voi vaikuttaa vastaajien valikoitunut otos. He saattavat olla keskivertoa tietoisempia hiilijalanjälkeen liittyvistä asioista ja ovat jo ryhtyneet toimiin oman hiilijalanjälkensä pienentämiseksi.

Ilmastodieetin vastaajien hiilijalanjälki oli noin 6,5 tonnia. Miesten ja naisten välillä oli kuitenkin eroa. Naisten hiilijalanjälki oli tyypillisesti 6,1 tonnia ja miesten 7 tonnia. Laskuri näyttää myös kiinnostaneen useammin naisia kuin miehiä, sillä vastaajista naisia oli noin 60 %. Asumisen hiilijalanjäljet olivat miehillä ja naisilla lähellä toisiaan, mutta muilla osa-alueilla miesten hiilijalanjäljet olivat kauttaaltaan suurempia.
Laskuria käyttäneistä noin 12 prosenttia ilmoitti olevansa kasvissyöjiä tai vegaaneja, kun koko väestötasolla heidän osuutensa on pari prosenttia. Myös tämän suhteen miesten ja naisten välillä oli eroa, naisista kasvissyöjien tai vegaanien osuus oli 15 % ja miehistä 7 %.

Ilmastodieetti.fi on Suomen ympäristökeskuksen toteuttama kansalaisten hiilijalanjälkilaskuri. Siitä avattiin tammikuussa 2014 uusi versio, joka ottaa huomioon myös kesämökkeilyn ja veneilyn hiilijalanjäljet. Perinteisesti laskurilla on voinut laskea asumisen, liikkumisen, ruuan ja kulutuksen hiilijalanjäljet. Verkkopalvelu antaa käyttäjälle palautetta ja vinkkejä pysyvään hiilidioksidipainon pudottamiseen.

"Pienillä elämäntapaan liittyvillä muutoksilla tonninkin pudottaminen on suhteellisen helppoa. Usein ilmastomyönteinen elämäntapa tukee myös terveyttä ja säästää kukkaroa", Salo kannustaa.

CO2-raportti -SYKE

Bookmark and Share






8


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska