Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 04.08.2020

Ilmastouutisia

Arviot ilmastoherkkyydestä tarkentuneet


01.12.2011 15:27

Jäätikkö Grönlannissa.

Kuva: NASA

Uudessa tutkimuksessa on onnistuttu määrittelemään aiempaa tarkemmin hiilidioksidin ilmastoa lämmittävä vaikutus. Ilmastoherkkyydellä tarkoitetaan lämpenemisen määrää, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistuu.

Arvostetussa Science-lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on tosiasia, ja että kasvavalla hiilidioksidipitoisuudella on useita vakavia seurauksia.

Tutkijat pitävät kuitenkin hyvänä uutisena sitä, että äärimmäisimmät arviot ilmaston lämpenemisestä näyttävät hyvin epätodennäköisiltä.

- Monissa aiemmissa ilmastoherkkyystutkimuksissa on tarkastelu vain ajanjaksoa vuoden 1850 jälkeen. Nyt laskemissa on otettu huomioon viimeiset 21000 vuotta, ja verrattu tuloksia vastaavan ajan ilmastomallinnuksiin. Näin saadaan asiasta paljon tarkempi kuva, tutkimuksen pääkirjoittaja Andreas Schmittner Oregon State -yliopistosta sanoi.

- Mikäli laatimamme malli toimii myös tulevaisuutta ajatellen, on äärimmäisen lämpenemisen riski pienempi kuin aiemmin on luultu, Schmittner jatkaa.

Ilmastoherkkyyden selvittäminen on suuri haaste

Tiedemiehillä on ollut pitkään vaikeuksia selvittää tarkasti, kuinka ilmasto reagoi kasvavaan hiilidioksidin määrään. Vuonna 2007 ilmastopaneeli IPCC arvioi, että lähellä maanpintaa ilmasto lämpenee 2-4,5 astetta, mikäli hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistuu. Todennäköisimpänä arviona pidettiin kolmea astetta.

Joissain aiemmissa tutkimuksissa on päästy ilmastoherkkyyden suhteen jopa 10 asteen lukemiin, tosin hyvin pienellä todennäköisyydellä. Tutkimukset, joissa on tarkasteltu ajanjaksoa vuodesta 1850 lähtien, sisältävät kuitenkin erittäin suuria epävarmuuksia, jotka johtuvat muun muassa ilmakehän pienhiukkasten vaikutuksesta.
Pienentääkseen epävarmuutta ilmastoherkkyyden suuruudesta tutkijat käyttivät ilmastomalleja, joissa on suurempi datamäärä. Tällöin selvisi, että tietyt tekijät ehkäisevät suuret ilmaston herkkyydet.

Analyysissä yhdistettiin maan ja meren pintalämpötilojen rekonstruktiot ja luotiin globaali kartta lämpötiloista jääkaudelta lähtien. Siihen aikaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli kolmanneksen pienempi kuin esiteollisella ajalla 1800-luvun puolivälissä. Myös muiden kasvihuonekaasujen pitoisuudet olivat huomattavasti pienemmät. Suuren jäämäärän takia merenpinta oli alhaalla, ja ilmakehässä oli vain vähän kosteutta ja hiukkasia.

Kaikki nämä ilmastoa viilentävät tekijät otettiin huomioon ilmastoanalyysissä.

Ilmastomallit, jotka tuottavat yli 6 asteen ilmastoherkkyysarvioita, olettavat, että alhaiset ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet saisivat aikaan olosuhteet, joissa maapallo olisi kokonaan jään peittämä.

- Näin ei kuitenkaan tapahtunut jääkaudella. Trooppiset alueet olivat pääasiassa vapaita jäästä, Schmittner sanoi.

Tutkimuksen mukaan merien pintalämpötilat olivat jääkaudella keskimäärin vain noin kaksi astetta nykyistä viileämmät. Silti Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa oli valtavia jäämassoja. Tutkijoiden mukaan tämä osoittaa, että pienetkin muutokset merien lämpötiloissa voivat näkyä dramaattisina muutoksina maa-alueilla.

Science-artikkelin mukaan nykyinen fossiilisten polttoaineiden käyttö voi johtaa samankaltaisiin muutoksiin meriveden lämpötilassa, kuin siirryttäessä jääkaudelta lämpimämpään ajanjaksoon.

- Tämän takia voimakkaita muutoksia maa-alueilla on odotettavissa. Tutkimuksemme kuitenkin osoittaan, että kehityksen suunta voidaan vielä muuttaa tai sitä voidaan hillitä oikeanlaisilla toimenpiteillä, Schmittner sanoi.

CO2-raportti

Bookmark and Share






23


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska