Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 21.02.2019

Ilmastouutisia

Ylijohtaja Huttunen: Ydinvoimalla vielä pitkään keskeinen rooli vähähiilisessä sähköntuotannossa


11.02.2019 08:30

"Emme kuitenkaan saa unohtaa ydinvoiman roolia. Monissa maissa ydinenergialla on keskeinen osa vähähiilisessä sähköntuotannossa. Meillä Suomessa sähköntuotannosta jo 80 prosenttia on hiilidioksidipäästötöntä ja sen osuus kasvaa edelleen uusiutuviin energialähteisiin ja ydinvoimaan tehtävien investointien ansiosta", ylijohtaja Huttunen painottaa.

Kuva: TVO/Hannu Huovila

– Ydinvoimalla on vielä pitkään keskeinen rooli ilmastoystävällisessä sähköntuotannossa, kun fossiilisia polttoaineita on korvattava nopeasti päästöttömillä tavoilla tuottaa energiaa. Tämä rooli korostuu lähivuosina ja tulevina vuosikymmeninä, jolloin globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä dramaattisesti ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen 5.2.2019 Helsingissä ensimmäistä kertaa järjestettävän Nordic Nuclear Forum -konferenssin avauspuheessaan

– Loppuvuodesta julkaistun IPCC:n ilmastoraportin sanoma on hälyttävä ja selkeä. Maailman ilmaston lämpeneminen on rajoitettava enintään 1,5 asteeseen. Tarvitsemme nopeasti toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kaikilla talouden osa-alueilla, niin teollisuudessa, maataloudessa, kuljetuksissa, jätehuollossa kuin kotitalouksissakin. Energia-alalla suurin huoli on se, että maailman energiantuotannosta yli 80 % perustuu edelleen fossiilisiin polttoaineisiin.

– Meidän on onnistuttava katkaisemaan talouden kasvun ja päästöjen kasvun välinen yhteys. Tarvittava muutos edellyttää energiantuotantoon valtavan määrän uusia investointeja, jotka lisäävät resurssitehokkuutta esimerkiksi kiertotalouden kautta ja joilla lisätään päästötöntä energiantuotantoa. Myös uusiutuvien energialähteiden ja teknologioiden laaja käyttö globaalisti ovat ratkaisevan tärkeitä.

– Emme kuitenkaan saa unohtaa ydinvoiman roolia. Monissa maissa ydinenergialla on keskeinen osa vähähiilisessä sähköntuotannossa. Meillä Suomessa sähköntuotannosta jo 80 prosenttia on hiilidioksidipäästötöntä ja sen osuus kasvaa edelleen uusiutuviin energialähteisiin ja ydinvoimaan tehtävien investointien ansiosta, ylijohtaja Huttunen painottaa.

Suomalainen osaaminen näkyy ydinvoiman käytön eri sektoreilla


– Ydinvoiman käytössä turvallisuus tulee aina ensin. Sillä ei ole tulevaisuutta ilman suurta vastuullisuutta ja selkeitä ydinturvallisuusmääräyksiä ja -standardeja. Turvallisuuskulttuuri on myös paljon laajempi kysymys. Jokaisen ydinalan toiminnon osalta on aina otettava huomioon yleinen turvallisuus. Meidän on koko ajan parannettava turvallisuutta ja opittava toistensa kokemuksista.

– Taloudellisen vastuun osalta vastuullisuus tarkoittaa sitä, että ydinvoimayritysten on kohdattava kaikki ydinvoiman käyttöön liittyvät elinkaarikustannukset. Tämä tarkoittaa paitsi rakennus- ja ylläpitokustannuksia niin myös jätehuoltoa, käytöstä poistoa ja muita mahdollisia velvoitteita.

– Suomessa Olkiluoto 3 -laitosyksikön rakentaminen on antanut oppia kaikille osapuolille. Meidän kannalta keskeisintä on kuitenkin lopputulos: että turvallinen ja luotettava voimalaitos saadaan verkkoon tuottamaan päästötöntä sähköä. Juuri nyt näyttää siltä, että olemme hyvin lähellä tätä vaihetta. Valtioneuvosto saattaa jo muutaman viikon kuluttua antaa TEM:n esittelemänä ja kansallisen ydinturvallisuusviranomaisen (STUK) turvallisuusarviointiin perustuvana päätöksen laitoksen käyttöluvasta. Tällöin täysmittainen kaupallinen sähköntuotanto voisi alkaa vuoden 2020 alussa.

– Myös ydinjätehuolto ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus on rahoitettava ja hoidettava asianmukaisesti. Suomessa Valtion ydinjätehuoltorahastoon on kerätty jo tähän mennessä ydinjätehuoltovelvollisilta yrityksiltä kolme miljardia euroa tähän tarkoitukseen. Suomi on ensimmäisenä maailmassa myöntänyt rakentamisluvan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokselle. Tämän Posivan laitoksen on tarkoitus olla valmiina 2020-luvun puoliväliin mennessä.

– Kaikki nämä hankkeet ovat lisänneet suomalaisen ydinyhteisön tietämystä ja osaamista. Erityisesti haluaisin mainita asiantuntemuksemme sääntelykysymyksissä, turvallisuusanalyysissä ja ydinjätehuollon teknologioissa. Kaikki tämä asiantuntemus on tarjolla myös muiden maiden organisaatioille. Toinen toisiltaan oppiminen ja yhteistyö ovat menestyksen avaimet, Huttunen korostaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






3


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska