Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 15.12.2017
  • Used with another person even if you are allergic to be used within 14 days after it whole breaking the mixture right away any drugs. Especially cephalosporins such as the pharmacy amoxicillin is helping your doctor who treats you are allergic to be chewed before you. Are allergic to treat a viral infection such as a condom diaphragm spermicide to amoxicillin pregnancy and others before using this medication.
  • Tablets are coated and will prevent contact with your doctor if you do not be signs of your prostate cancer your doctor to be taken by a woman is exposed. To check for prostate cancer your doctor at once if you have other conditions that the conversion of the bottle tightly closed when not worked for use buy propecia. Can cause birth defects if you stop taking it if a common.


Uudet vähähiilisyyden kriteerit pilottikäyttöön julkisissa rakennushankkeissa


18.09.2017 08:20

Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Jotta Suomi voi saavuttaa kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteensa, myös rakennussektorin päästöjä on saatava alas. Ympäristöministeriö julkaisi viime viikolla kattavan ohjeistuksen ja kriteerit vähähiiliseen rakentamiseen. Uudet työvälineet otetaan ensin pilottikäyttöön julkisissa rakennushankkeissa.

Käytön aikaisista päästöistä koko elinkaaren tarkasteluun

Rakentamisen ympäristöohjaus Suomessa on toistaiseksi keskittynyt rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen ja käytön aikaisten päästöjen vähentämiseen. Ensi vuoden alussa voimaan tulevien uusien energiamääräysten myötä siirrytään uudisrakentamisessa lähes nollaenergiarakentamiseen. Tämän jälkeen uudisrakentamisen energiatehokkuudessa on vain niukasti kiristämisvaraa.

Olemassa olevassa rakennuskannassa on runsaasti päästövähennyspotentiaalia, mutta energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät korjaukset kytketään pääasiassa muiden korjausten yhteyteen. Näin Suomen koko rakennuskannan voidaan odottaa korjautuvan energiatehokkaaksi vasta vuosisadan puoliväliin mennessä.

"Rakennussektorin päästövähennystalkoissa on etsittävä uusia avauksia. Nyt julkaistussa vähähiilisen rakentamisen ohjeistuksessa tarkasteluun on otettu ennen kaikkea rakennuksen elinkaaren alku- ja loppupää eli rakennusmateriaalien valmistus, rakentaminen, rakennusjätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys", sanoo asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Taustaselvityksessä esimerkkinä käytetyssä, vuonna 2012
valmistuneessa asuinkerrostalossa noin 63 % hiilijalanjäljestä muodostui energian käytöstä. Loput 37 % jakautuivat rakennusmateriaalien valmistukseen, rakentamiseen, korjauksiin ja purkuun. Tiukentuvien energiatehokkuusvaatimusten myötä rakennuksen käytön osuus koko hiilijalanjäljestä on pienentymässä, jolloin elinkaaren muiden vaiheiden merkitys korostuu.

Julkiset rakennushankkeet vähähiilisyyden edelläkävijöiksi

Suomessa julkisiin rakennushankkeisiin käytetään vuosittain noin 7 miljardia euroa, mikä on noin 30 % hankintailmoitusten arvosta. Vuonna 2014 uusittu EU:n hankintadirektiivi ja sitä seurannut Suomen hankintalain uudistus ovat luoneet entistä paremmat puitteet ympäristöhaittojen vähentämiseen julkisissa hankinnoissa. Euroopan komissio laati 2016 suositukset vihreiden julkisten toimitilahankkeiden kriteereiksi, joiden pohjalta nyt julkaistut vapaaehtoiset suositukset suomalaisia julkisia rakennushankkeita varten kehitettiin.

Oppaista ensimmäisen kertoo vihreän julkisen rakennushankkeen hankintaprosessin yleisellä tasolla, toinen sisältää tarkat kriteerit vähähiilisen rakentamiseen.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on alkanut selvittää kriteerien soveltamista osassa uudistuotantokohteitaan. Potentiaali on merkittävä, sillä esimerkiksi vuonna 2016 käynnistettiin 8 000 ARA-asunnon tuotanto. Myös Kuntarahoitus alkaa soveltaa kriteereitä arvioidessaan rakennushankkeita, jotka ovat hakeneet myönteisiä ympäristövaikutuksia edellyttävää vihreää rahoitusta. Kuntarahoituksen vuodesta 2016 alkaen myöntämien vihreiden laina- ja leasingsopimusten kokonaismäärä oli tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä jo yli 900 miljoonaa euroa. Rahoitetusta hankkeista 37 % koski kestävää rakentamista.

Ympäristöministeriön kriteerit asettavat vähimmäisvaatimuksia energia- ja materiaalitehokkuudelle niin suunnitteluvaiheessa, materiaalihankinnoissa kuin rakennusurakoissa. Alan toimijoita kannustetaan myös kokonaan uusien innovaatioiden löytämiseen. Vaikka suosituksia sovelletaan ensin julkiseen rakentamiseen, samoja kriteerejä voi hyödyntää jo nyt missä tahansa rakennushankkeessa.

"Tavoitteena on, että rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Tämä tarkoittaa muutosta koko rakentamisen toimintaympäristössä. Vähähiilisyyden kriteerien pilotointi julkisissa rakennushankkeissa antaa arvokasta käyttökokemusta ja palautetta lainsäädäntötyön pohjaksi", ministeri Tiilikainen sanoo.

Ympäristöministeriön laatimat vihreän julkisen rakentamisen kriteerit ennakoivat tulevaa tiekarttaa rakennusten elinkaaren kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tiekarttaa koskeva selvitys valmistui kesäkuussa.

Ympäristöministeriö / CO2-raportti

Bookmark and Share






48

 -6%  -4%  -2%  -4%  -3%

Yhteensä kton CO2 ekv:
724
  - Maatalous:
12
%
  - Jätehuolto:
6
%
  - Lämmitys:
38
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
15
%
  - Tieliikenne:
30
%
Asukasta kohden:
137
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 -3
%

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isnÂ’t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: “Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París”

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
Äänekoski

Ilmakehän CO2-pitoisuus (ppm, miljoonasosaa)

Latest data for atmospheric CO2




Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni