Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 26.03.2019

Ilmastovinkit

Työsuhdematkalippu kannustaa joukkoliikenteeseen


19.09.2013 17:18

Työsuhdematkalippu on etu, jota saajansa arvostaa ja yrityksissä, joissa työsuhdelippuja on tarjolla, yhä useampi työntekijä kulkee joukkoliikenteellä henkilöauton sijasta. Näin kertoo tutkimus, jonka HSL teetti syyskuussa IRO Researchilla.

Tutkimukseen vastasi lähes 400 työntekijää yli kymmenestä HSL-alueen yrityksestä, jotka tarjosivat työsuhdelippuja henkilöstölleen. Yli 80 prosenttia vastaajista oli ottanut lipun käyttöön. Kysyttäessä tyytyväisyyttä työsuhdelippuihin yli 50 prosenttia vastaajista antoi kiitettävän arvosanan. Heikon arvosanan antoi vain joka kymmenes.

HSL on viime vuosina edistänyt aktiivisesti työsuhdematkalippua muun muassa vaikuttamalla lainsäädäntöön, markkinoimalla palvelua sekä tarjoamalla uusia helppokäyttöisiä ostotapoja, kuten laskutussopimus ja työmatkasetelit. Tutkimuksen tulokset kertovat, että HSL:n tavoite kannustaa työmatkalaisia joukkoliikenteeseen on toteutunut.

Työsuhdematkalippua käyttävistä vastaajista kulki ennen edun käyttöönottoa 11 prosenttia päivittäin autolla ja 61 prosenttia joukkoliikenteellä. Kun vastaajat olivat ottaneet liput käyttöön, heistä kulki autolla päivittäin enää kuusi prosenttia ja joukkoliikenteellä 72 prosenttia.

Lippuedun käyttäjien määrä kasvaa tasaisesti

Matkalippuedun voi saada henkilökohtaiselle matkakortille ladattuna kausilippuna, jonka työnantaja maksaa HSL:lle. Toinen vaihtoehto ovat työmatkasetelit, jotka yritys ostaa HSL:ltä ja jakaa työntekijöilleen, jotta he voivat ladata seteleillä matkakortille kautta tai arvoa. Tutkimukseen vastanneista yli puolet käytti työmatkaseteleitä. Lähes 85 prosenttia heistä oli tyytyväisiä muotoon, jossa etu tarjottiin.

Valtaosassa yrityksistä matkalippuedun arvo oli 120 - 300 euron välillä. Yli 75 prosenttia vastaajista antoi edun suuruudelle arvosanan 4 - 5, kun asteikko oli 1 - 5, joten käyttäjät olivat myös tässä suhteessa työsuhdelippuun varsin tyytyväisiä.

Työsuhdematkalipun käyttäjämäärät ovat kasvaneet tasaisesti. HSL-alueella kulkee työsuhdelipulla tätä nykyä noin 65 000 henkeä, kun vuonna 2008 käyttäjiä oli noin 40 000. Työsuhdelippua tarjoavia työnantajia on jo yli 1000 kpl.

Työsuhdematkalippu on HSL-alueella jo reilusti autoetua suositumpi, sillä jälkimmäistä käyttää noin 36 000 henkeä.

Wärtsilä Oy:n pääkonttorin väki kulkee työmatkaseteleillä

Wärtsilä Oy:n hankintaosastolla työskentelevä Petra Metsola on ladannut työmatkaseteleillään arvoa matkakortilleen. "Tarvitsen silloin tällöin autoa työpäivän mittaan, mutta useimmiten matkustan Hiekkaharjusta Hakaniemen pääkonttorille junalla", hän kertoo. "Joukkoliikenteen käyttöni on selvästi lisääntynyt seteleiden myötä, sillä kukapa tällaisen edun jättäisi käyttämättä."

Wärtsilä Oy:n pääkonttori on tarjonnut työntekijöilleen työmatkaseteleitä heinäkuusta lähtien. Yli 150 noin 220 etuun oikeutetusta on syyskuun puoliväliin mennessä hakenut omat setelinsä. Edun ulkopuolelle yhtiössä on rajattu muun muassa autoedun käyttäjät.

"Työntekijöillä oli selvästi kiinnostusta seteleihin, mutta jonkun täytyi sysätä asia liikkeelle, joten ehdotimme henkilöstöjohtajalle niiden hankkimista" Saara Eder-Falck henkilöstöosastolta kertoo.

Etu säästää saajalleen selvää rahaa. Wärtsilä Oy:ssä saa seteleitä 290 euron edestä vuodessa ja yhtiö maksaa setelit kokonaan. Kun HSL:n yhden vyöhykkeen eli kunnan sisäisen 30 vuorokauden kausilipun hinta on 45,90 euroa, Helsingissä asuva Wärtsilän pääkonttorin työntekijä voi kattaa yhtiön maksamilla seteleillä yli puolen vuoden matkat. Seutulipulla töihin tulijakin kulkee seteleillä neljännesvuoden.

Kaiken lisäksi etu on työntekijälle veroton, kun sen arvo on alle 300 euroa vuodessa.

Työnantaja saa vähentää seteleiden hankkimisen kulut verotuksessa, joten yhtiölle koituu menoja vain niiden hallinnoinnista ja jakelusta.

Työmatkasetelissä ei kuitenkaan ole kysymys vain rahasta.

"Työntekijät arvostavat sitä, että yhtiö tukee heidän työmatkojaan ja setelit voivat olla myös etu, kun Wärtsilä rekrytoi uusia työntekijöitä", Eder-Falck sanoo. "Joukkoliikenteen käytön kannustaminen kodin ja työpaikan väliseen matkustamiseen on myös linjassa Wärtsilän valmistamien ympäristömyönteisten tuotteiden kanssa."

Soraääniä on kuulunut vain niiden taholta, jotka eivät voi etua käyttää sen vuoksi että matkustavat työpaikalleen HSL:n lippualueen ulkopuolelta.

"Osa tällaisista työntekijöistä on kuitenkin kuitannut seteleitä ja siirtynyt liityntäliikenteen käyttöön", Eder-Falck mainitsee. "He jättävät auton parkkiin lippualueen rajalle ja jatkavat joukkoliikenteellä pääkonttorille."

On siis hyvin todennäköistä, että työmatkaseteleitä on Wärtsilä Oy:ssä jaossa myös jatkossa.

CO2-raportti

Bookmark and Share






8


25.03.2019
Maailman ympäristöministerit: Kulutus- ja tuotantotapojen on muututtava, jos haluamme säilyttää planeetan elinkelpoisena

22.03.2019
Ympäristöministeriö selvittää kannusteita ja lakimuutoksia kertakäyttöisten muovien käytön vähentämiseksi

21.03.2019
Uusi ohjelma vauhdittamaan vesiensuojelua - 45 miljoonaa vesien tilan parantamiseen

20.03.2019
Valtioneuvosto sitoutuu pienentämään hiilijalanjälkeään viidenneksellä vuoteen 2026 mennessä

19.03.2019
Uhanalaisten lajien määrä kasvaa edelleen: luonnonsuojelun rahoitus on turvattava

18.03.2019
Uusi arvio - joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen

15.03.2019
Kansallisella ilmansuojeluohjelmalla vuoteen 2030 parannetaan ilmanlaatua ja vähennetään terveyshaittoja

14.03.2019
Valtioneuvosto myönsi käyttöluvan Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikölle

13.03.2019
TEM:n virkamiesten energianäkemys viitoittaa kohti hiilineutraalia Suomea

11.03.2019
Soidensuojelun parantamista vaati yli 12 000 ihmistä

07.03.2019
Selvitys: Miten Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2040 mennessä?

06.03.2019
METSO-ohjelman väliarviointi kertoo vapaaehtoisen suojelun onnistumisesta

05.03.2019
EU:n ympäristöministerit keskustelevat tänään pitkän aikavälin ilmastostrategiasta

04.03.2019
Ilmastonmuutos vaikuttaa lintujen muuttorytmiin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa

01.03.2019
Valtioneuvosto vahvisti päivitetyn kansallisen metsästrategian

28.02.2019
Etelä-Savoon 11 600 hehtaaria luonnonsuojelualueita valtion maille

28.02.2019
Etelä-Savoon 11 600 hehtaaria luonnonsuojelualueita valtion maille

27.02.2019
Kuntien kestävän kehityksen seurantaa helpotetaan – tarjolla ilmainen seurantatyökalu vuodelle 2019

26.02.2019
HSY kehittää uusia innovatiivisia käsittelymenetelmiä jätevesilietteiden hyödyntämiseksi

25.02.2019
Jätteiden kierrätys kuntoon ja vauhtia kiertotalouteen - ympäristöministeriö uudistaa jätelainsäädäntöä

Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska