Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 09.12.2019

Ilmastouutisia

Tupakan tuotanto kiihdyttää ilmastonmuutosta


17.06.2019 08:30

Jos ilmastonmuutosta halutaan todella estää, myös tupakkateollisuuden toimiin on puututtava, vaatii terveysjärjestö Suomen ASH Maailman ympäristöpäivänä 5. kesäkuuta. Teemana on tänä vuonna ilmansaasteet. Niitä syntyy esimerkiksi puun ja hiilen polttamisesta tupakan lehtien kuivatuksessa.

Maailmalla valmistetaan kuusi biljoonaa savuketta vuodessa. Niiden tuotantoon tarvitaan 32,4 miljoonaa tonnia vihreitä tupakan lehtiä, joita kuivatetaan polttamalla puuta ja hiiltä. Puun polttaminen aiheuttaa päästöjä, ja samalla menetetään hiilinieluina toimivia metsiä. Maaperä happamoituu, makea ja merivesi rehevöityvät, kiinteää jätettä syntyy tonneittain.

”Tupakan tuotantoketjun jokainen vaihe edistää ilmastonmuutosta joko päästöinä tai käytettyjen materiaalien hiilijalanjälkinä. Esimerkiksi autoilun päästöistä puhutaan Suomessakin paljon, mutta tupakkateollisuuden päästöistä ei juuri lainkaan. Kuitenkin amerikkalaisen tupakkateollisuuden päästöt vastaavat lähes neljän miljoonan auton hiilidioksidipäästöjä”, toiminnanjohtaja Mervi Hara Suomen ASH:sta painottaa.

”Kansainvälisestikin ympäristövaikutuksiin on tupakkapolitiikassa herätty vasta muutamia vuosia sitten. Nyt on korkea aika nostaa kissa pöydälle”, Mervi Hara jatkaa.

Punaista lihaa suurempi ilmastovaikutus


WHO:n tupakan ympäristövaikutuksista kertovassa raportissa verrataan tupakoinnin ja punaisen lihan syönnin ympäristövaikutuksia. Raportin mukaan askin päivässä tupakoiva kuluttaa vuoden aikana lähes viisinkertaisesti enemmän vettä ja lähes kaksinkertaisesti enemmän fossiilisia polttoaineita kuin globaalisti keskimääräinen punaisen lihan syöjä.

”Tupakkateollisuuden luomasta ympäristöongelmasta ei kuitenkaan pidä syyllistää tupakoitsijoita, vaan sylttytehdas on tupakkateollisuus. Moni aloittaa tupakoinnin nuorena, vielä terveysvaikutuksista tietämättömänä tai piittaamattomana. Riippuvuuden synnyttyä tupakoinnista on usein vaikeaa päästä eroon”, Mervi Hara korostaa.

Puun ja hiilen polttamisesta lähes puolet päästöistä


Raportissa todetaan, että tupakan lehtien kuivatus synnyttää enemmän hiilipäästöjä kuin tupakan tuotannon kaikki muut vaiheet. Savukkeiden valmistuksessa huomattavin ympäristövaikutus on puolestaan energian käytöllä.

”Ympäristövahinkojen vertailu vaihtoehtoisten resurssien välillä ei kuitenkaan ole selkeää. Jos esimerkiksi maakaasu vaihdettaisiin pääasialliseksi energiaksi, se voi olla vähemmän haitallinen hiilipäästöjen ja vedenalaisten ekosysteemien vahinkojen kannalta kuin hiili. Silti se voi samaan aikaan muuttaa laajemmin luonnontilaista maata ja ehdyttää fossiilisia polttoaineita”, Mervi Hara viittaa WHO:n raporttiin.

Lisäksi ei-tupakkaa sisältävät tuotteet, kuten filtterit, savukepaperi ja pakkausmateriaali, rasittavat kaikki ympäristöä, varsinkin kun otetaan huomioon valmistettavien lopputuotteiden suuri määrä, vuosittain 6 biljoonaa savuketta. Tupakkateollisuuden arvioidaan käyttävän vuosittain yli miljoona tonnia filttereitä ja noin 2,15 miljoonaa tonnia pakkausmateriaalia, pois lukien lähetykseen käytettävät pahvilaatikot. Näiden ei-tupakkaa sisältävien tuotteiden valmistaminen synnyttää noin 10 prosenttia savukevalmistuksen hiilijalanjäljestä.

Tumppitalkoot hieno alku


Tupakan tumppi on maailman yleisin roska, joka on myös ympäristömyrkky. Tumpeissa on esimerkiksi nikotiinia, arsenikkia ja raskasmetalleja, jotka päätyvät tumpin myötä ympäristöön, myös eläinten syömiksi.

”Suomalaiset ovat tarttuneet esimerkillisesti tupakan tumppien aiheuttamaan ympäristöhaittaan. Näyttäisi siltä, että tumppien keräystalkoita järjestetään yhä enemmän. Se on todella hienoa. Talkoiden saamalla huomiolla voi olla myös se merkitys, että tupakoitsijat huomaavat herkemmin pistää tumpit roskiin” Mervi Hara kiittelee.

”Tupakan aggressiivinen markkinointi alhaisen tulotason ja keskitulon maissa tarkoittaa
sitä, että tupakoijien määrä lisääntyy ja tupakan kulutus kasvaa, jolloin myös ympäristövaikutukset kasvavat. On hurskastelua puhua tehokkuuden parantamisesta tai osallistumisesta ilmastonmuutoksen ehkäisyyn tupakan tuotannon ja kulutuksen leikkauksen sijaan. Päättäjien tulisi tukea niitä toimia, joilla tupakan tuotannon maailmanlaajuiset rasitteet saadaan kuriin. Tämän vuoksi on välttämätöntä kaikin tavoin edistää tupakkalakimme tavoitetta savuttomasta ja nikotiinittomasta Suomesta”, Mervi Hara Suomen ASH:sta toteaa.

Tupakkatietoa

Maailmanlaajuisesti tupakan tuotantoketjusta tulee vuosittain lähes 84 Mt CO2-ekvivalenttipäästöjä ilmastonmuutokseen. Ilmastovaikutukset jakautuvat seuraavasti:

44,7 % tupakan lehtien kuivatus
20,8 % tupakan viljely
15,7 % savukkeiden valmistus
1,1 % prosessointi
0,9 % savukkeiden kulutus ja hävitys
0,4 % jakelu

Suomen ASH ry/CO2-raportti

Bookmark and Share






48


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska