Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 17.02.2020

Ilmastouutisia

Tietoisuutta ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä vahvistettava


09.04.2019 08:30

Tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvistä sää- ja ilmastoriskeistä tulee tuoreen arvioinnin mukaan vahvistaa Suomessa edelleen. Riskit ja keinot niihin varautumiseen tunnetaan eri hallinnonaloilla ja jopa yksittäisissä organisaatioissa vaihtelevasti, yksityisen sektorin toimijoiden joukossa paikoin jopa hyvin heikosti.

Tiedon jakamisen ohella kehitettävää löytyy vastuunjaosta, koordinoinnista ja ohjauskeinoista. Myös sää- ja ilmastoriskien hallintaa tukevien työkalujen kehittämiseen tulisi panostaa nykyistä enemmän.

Tiedot käyvät ilmi 3.4. julkaistusta raportista, jossa arvioidaan vuonna 2014 laaditun Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 toimeenpanoa ja kehittämistarpeita toimeenpanon edistämiseksi. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottama väliarviointi perustuu asiakirja-aineistoihin, viranomaisten tekemään itsearviointiin sekä ulkopuoliseen arviointiin, johon on koottu viiden alueellisen sidosryhmätyöpajan ja laajan valtakunnallisen kyselyn tulokset.

Sää- ja ilmastoriskien hallinta vielä puutteellista


Ilmastonmuutokseen liittyvien riskien hallinta on vielä osin puutteellista, vaikka tiedon tuotanto onkin lisääntynyt ja tietoisuus riskeistä kasvanut erityisesti julkisen hallinnon toimijoiden keskuudessa. Panostamalla enemmän sopeutumistoimien suunnitteluun ja toimeenpanoon ilmastonmuutoksen haitallisia seurauksia voitaisiin rajoittaa nykyistä tehokkaammin.

”Arvioinnin tuloksiin on tärkeää tarttua monialaisesti, jotta yhteiskunnan ilmastokestävyys vahvistuu”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Saara Lilja-Rothsten, joka toimii kansallisen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon seurantaryhmän puheenjohtajana. Hän painottaa muutoksiin sopeutumisen vahvistamista erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvien taloudellisten riskien hallitsemiseksi.

”Sopeutumissuunnitelma ja sen toimeenpanoon liittynyt viranomais-, tutkimus- ja muu yhteistyö ovat jo lisänneet tietoisuutta asiasta, ja sää- ja ilmastoriskit otettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa huomioon myös Kansallisessa riskiarviossa”, sanoo Lilja-Rothsten. Se ei kuitenkaan vielä riitä. Yhteistyön vahvistaminen, kumppanuudet sekä ilmastokestävät ratkaisut ovat tärkeitä tavoitteita, jotka voivat edistää osaltaan myös suomalaisen osaamisen vientiä ja globaalien ruokaturvaan, puhtaan veden riittävyyteen ja luonnonvarojen käytön kestävyyteen liittyvien haasteiden ratkaisua.

Vastuita selkeytettävä ja koordinointia kehitettävä


Tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvistä riskeistä pitää lisätä erityisesti niillä toimialoilla, joille sään vaihtelu ei ole tähän asti ollut toiminnan kannalta merkityksellistä. Julkisen hallinnon tulee tämän vuoksi kehittää edelleen ilmastokestävyyteen liittyvää osaamistaan ja viestiä aiheesta systemaattisesti ja selkeästi niin, että eri toimialojen ja kohderyhmien erilaiset tilanteet otetaan huomioon. Toimialakohtaisen ohjauksen lisäksi tarvitaan työkaluja ja opastusta, joiden avulla erityisesti alueelliset ja paikalliset toimijat voivat vahvistaa omatoimisesti sopeutumiskykyään.

Myös vastuita ja koordinointia tulee selventää ja kehittää. Arvioinnin mukaan useilla toimialoilla on epätietoisuutta riskienhallinnan ja sopeutumisen edistämisen vastuutahoista, erityisesti hallinnon ulkopuolisten tahojen keskuudessa. Tarve roolien ja vastuiden selkeyttämiseen korostui erityisesti hallinto- ja toimialarajat ylittävissä kysymyksissä.

”Ilmastoriskeihin varautuminen tulee huomioida kaikilla toimialoilla ohjauskeinoja kehitettäessä”, painottavat arviointiraportin laatimisesta vastanneet tutkijat Kirsi Mäkinen SYKEstä ja Jaana Sorvali Lukesta. Toimijat yhteiskunnan eri tasoilla tarvitsevat käytännönläheistä tietoa ja sopeutumista tukevia työvälineitä kuten ennakointi- ja varoitusjärjestelmiä, riski- ja kustannusarvioita sekä skenaarioita ja tilannekuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Hyvä esimerkki konkreettisista työkaluista ovat kuntien käytössä jo olevat tulvakartat, joita hyödynnetään aktiivisesti muun muassa maankäytön ja pelastustoiminnan suunnittelussa.

Arvioinnissa tuli ilmi myös se, ettei ilmastonmuutoksen hillinnän ja muutokseen sopeutumisen välistä eroa ja keskinäistä kytkentää vielä täysin hahmoteta. Molemmilla asioilla on kiire, ja varautuminen muutoksiin voi osaltaan motivoida toimijoita myös ilmastonmuutosta hillitsevien toimien tehostamiseen. Tavoitteena tulee olla ilmastokestävyys, joka korostaa sekä ilmastonmuutoksen hillinnän tehostamista että sää- ja ilmastoriskien hallintaa edistävien uusien toimintatapojen ja työkalujen kehittämistä ja käyttöönottoa.

Väliarviointi julkistettiin maa- ja metsätalousministeriön järjestämässä tilaisuudessa, jossa ilmastomuutoksen vaikutuksia ja niihin varautumista tarkasteltiin muun muassa riskienhallinnan, rahoituksen, elinkeinoelämän, alue- ja kuntasektorin, ilmastotutkimuksen ja kokonaisturvallisuuden näkökulmista.

Striimauslinkki / tallenne tilaisuuden esityksistä

MMM/CO2-raportti

Bookmark and Share






4


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska