Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 23.07.2019

Ilmastouutisia

Suomen autoala ja valtio tekivät ilmastosopimuksen


26.11.2018 08:55

Autoalan ilmastosopimus eli Green deal perustuu keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan, jonka mukaan liikenteen päästöjä tulisi vähentää puoleen vuoteen 2030 mennessä.

Kuva: Dreamstime

Autoala, liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö solmivat vapaaehtoisen ilmastosopimuksen 22.11.2018. Sopimuksella tähdätään liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Green deal -sopimus on samalla osa kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta.

[LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ, YMPÄRISTÖMINISTERIÖ JA AUTOALA TIEDOTTAVAT]

– Viidennes kasvihuonekaasupäästöistä tulee liikenteestä, ja siksi autoala ja valtio tarvitsevat yhteisiä konkreettisia ilmastotavoitteita, joiden avulla vähennämme autoilun ja raskaan liikenteen päästöjä. Nyt yhteinen tehtävämme on muuttaa autokantaa nolla- ja vähäpäästöiseksi. Teemme vaihtoehtoisista käyttövoimista valtavirtaa, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sanoo.

Vanhojen autojen päästöt ovat keskimäärin uusia autoja korkeammat. Autokantaa pyritään uudistamaan, että vähäpäästöinen ja vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävä teknologia saataisiin käyttöön.

– Yksi IPCC:n tuoreen raportin pääviesteistä on, että maapallon lämpeneminen on mahdollista rajoittaa 1,5 asteeseen, mutta tämä edellyttää entistä nopeampia ja suurempia päästövähennyksiä. Päästöjen vähentämiseen tarvitaan huikea määrä teknologista kehitystä. Meiltä kaikilta vaaditaan myös kestäviä valintoja ja vastuunottoa tulevaisuudesta. Autoalan kanssa solmittava Green deal on tärkeä askel liikenteen päästövähennysten polulla, asunto-, energia-, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

– Green deal -sopimus tukee autoalan omaa autokannan uudistamiseen tähtäävää ilmastostrategiaa, jonka kärkitoimia ovat autoilun verorakenteen uudistaminen sekä sähkö- ja kaasuautojen hankintakannusteiden edistäminen, kertoo hallituksen puheenjohtaja Rami Kittilä Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

Jo aiemmin autoala on ollut aktiivisesti mukana esimerkiksi energiatehokkuussopimuksissa ja alan omassa ympäristöohjelmassa. Nyt solmittava sopimus siirtää ympäristötoimien painopistettä myös kuluttaja- ja yritysviestintään.

– Sopimus sisältää monia toimenpiteitä, joilla autoliikkeet voivat lisätä kuluttajien ja yritysten kiinnostusta muun muassa vaihtoehtoisiin käyttövoimiin, arvioi hallituksen puheenjohtaja Heikki Häggkvist Autoalan Keskusliitosta.

Henkilöautojen hiilidioksidipäästöjä vähennetään neljä prosenttia vuodessa

Autoalan ilmastosopimus eli Green deal perustuu keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan, jonka mukaan liikenteen päästöjä tulisi vähentää puoleen vuoteen 2030 mennessä. Sopimuksen tavoitteena on:

1. vähentää ensirekisteröityjen henkilö- ja pakettiautojen keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä vähintään neljä prosenttia vuodessa
2. lisätä korkeille biopolttoaineosuuksille soveltuvien autojen osuutta erityisesti raskaassa kalustossa
3. edistää muiden vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen yleistymistä siten, että niiden osuus ensirekisteröinneistä kasvaa yhteensä vähintään 25 prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä
4. alentaa autokannan keski-ikää ja henkilöautojen keskimääräistä romutusikää 1,5 prosenttia vuodessa

Suomessa neuvotellaan parhaillaan monelle eri alalle kestävää kehitystä ja ympäristötavoitteita edistävää Green deal -sopimusta. Ensimmäisenä solmittu muovikassisopimus (2016) on jo nyt vähentänyt merkittävästi muovikassien käyttöä.

Mitä seuraavaksi?

Yksittäiset autoliikkeet ja leasingyhtiöt voivat liittyä sopimukseen tekemällä sitoumuksen sitoumus2050.fi-sivustolle. Sopimus on voimassa vuoden 2025 loppuun saakka.

Autoalan Keskusliitto ja Autotuojat ja -teollisuus ry kannustavat jäsenyrityksiään liittymään sopimukseen. Järjestöt tekevät kuluttaja- ja yritysviestintää vähäpäästöisistä autovalinnoista ja vaihtoehtoisista käyttövoimista. Lisäksi yritykset muun muassa pitävät vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntäviä ajoneuvoja esittelyautoina ja huollon sijaisautoina ja rakentavat sähköautojen latauspaikkoja toimitiloihinsa.

Valtio edistää vähäpäästöisten autojen yleistymistä muun muassa taloudellisilla ohjauskeinoilla, kuten täyssähköautojen hankintatuella ja julkisilla hankinnoilla, kampanjoilla sekä neuvontapalveluita ja -aineistoja kehittämällä. Valtion tavoitteena on myös uudistaa liikenteen verotusta niin, että se edistäisi nolla- ja vähäpäästöisten autojen hankintoja. Lisäksi laaja-alaisen liikenteen ilmastopolitiikan ILMO-työryhmän tavoitteena on löytää keinot, miten Suomessa liikenne on hiiletöntä vuoteen 2045 mennessä. Keskeiset toimenpiteet esitellään 12.12. julkaistavassa loppuraportissa.

LVM, YM, Autoala/CO2-raportti

Bookmark and Share






25


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska