Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 27.05.2019

Ilmastouutisia

Selvitys: Miten Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2040 mennessä?


07.03.2019 08:30

Suomi voi saavuttaa hiilineutraalisuustavoiteen vuoden 2040 tienoilla. Tavoitteen saavuttamiseksi Suomen on ensisijaisesti panostettava nopeaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen kaikilla päästösektoreilla. Lisäksi tarvitaan keinoja, joilla hiilidioksidia poistetaan ilmakehästä. Metsien hiilinielujen ylläpitäminen ja vahvistaminen ovat tässä tärkeässä roolissa. Bioenergian käytön yhteydessä toteutettava hiilidioksidin talteenotto ja varastointi voi nousta tulevaisuuden keinoksi.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Suomen ympäristökeskus SYKEn toteuttaman selvityksen keskeinen tavoite oli arvioida, mikä on Suomelle sopiva päästövähennystavoite vuodelle 2050 ja mitkä ovat keskeiset toimialakohtaiset etenemisvaihtoehdot. Arvioiden lähtökohdaksi asetettiin, että Suomi vähentää vuoteen 2050 mennessä kasvihuonekaasupäästöjään 85–90 % vuoden 1990 tasoon verrattuna. Maankäyttö- eli ns. LULUCF-sektorille (l. land use, land use change and forestry) ei sen sijaan asetettu erillistä tavoitetta, vaan lähtökohtana oli arvioida päästöistä ja nieluista (poistumista) koostuva kokonaispäästökehitys laskelmien tuloksena. Analyysit toteutettiin skenaariotarkasteluiden avulla, joissa Suomelle laadittiin erilaisia vuoteen 2050 ulottuvia tulevaisuuspolkuja.

Kokonaispäästökehitystä arvioitiin neljän laskennallisen skenaariopolun avulla, joita olivat Jatkuva kasvu, Muutos, Säästö ja Pysähdys. Polkuja kehitettiin ja kommentoitiin kolmessa työpajassa, joihin osallistui yhteensä noin 90 eri henkilöä edustaen yhteensä noin 40 organisaatiota. Lisäksi toteutettiin kyselytutkimus (1000 kpl vastaajia), jossa selvitettiin kansalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteista ja keinoista.

Selvityksen tulos oli, että Suomi voi saavuttaa vuodelle 2050 tarkastellun päästövähennystavoitteen erilaisia polkuja pitkin. Kriittisiä tekijöitä ovat energian käytön tehostuminen yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla, uusiutuvan energian merkittävä lisäys, energiajärjestelmän sähköistyminen sekä hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) käytettävyys bioenergian ja teollisuuden prosessien yhteydessä. Ilman laajamittaista hiilidioksidin teknistä talteenottoa ja varastointia yli 87 %:n menevät kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet osoittautuivat haasteellisiksi.

Jos teknologian kehitys ei ole riittävän nopeaa tai yhteiskunnan energian käyttö ei tehostu riittävästi, tavoitteiden saavuttaminen on entistä haastavampaa. Kaikissa poluissa BKT:llä mitatun taloudellisen hyvinvoinnin arvioitiin kasvavan, ja kaikissa skenaarioissa teknologisen kehityksen vaikutus oli kasvun tärkein ajuri. Eri poluilla voi kuitenkin olla hyvin erilaisia vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan muun muassa vallitsevista olosuhteista ja poliittisista ohjauskeinoista riippuen.

Metsäbiomassalla on useita mahdollisia käyttökohteita energian tuotannossa ja teollisuuden tuotteissa uusiutumattomien raaka-aineiden korvaajina. Puunkäytön lisääminen kuitenkin pienentää metsien hiilinielua, mikä voi aiheuttaa haasteita Pariisin sopimuksen tavoitteiden täyttämisessä. Metsänielujen kokoon vaikuttaa puun käytön tason lisäksi voimakkaasti se, miten puuston kasvu ja maaperän hiilitaseet kehittyvät. Tarkastellusta polusta ja metsänielun epävarmuuksista riippuen Suomi saavuttaisi hiilineutraaliuden joko ennen vuotta 2040 tai vasta sen jälkeen. On kuitenkin epäselvää, missä määrin Suomi voi hyödyntää metsänieluaan päästötavoitteen saavuttamisessa ja minkälaista päästötavoitetta pidetään Suomelle oikeudenmukaisena ja riittävänä.

Asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että Suomi toteuttaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, joka minimoi riskit, joiden realisoituessa tavoite voisi jäädä toteutumatta. Kunnianhimoiselle ilmastopolitiikalle on kyselyn perusteella myös kansalaisten tuki. 75 % kyselyn vastaajista näki ilmastonmuutoksen hillinnän tärkeänä tavoitteena ja 65 % katsoi, että Suomen pitää jatkaa päästöjen vähentämisestä riippumatta muiden maiden teoista.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Suomen ympäristökeskus SYKEn toteuttama tutkimus Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys oli osa valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi).

Raportti: Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys

TEM, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta

Bookmark and Share






19


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska