Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 17.02.2020

Ilmastouutisia

S-ryhmä rahoittamaan hiiliviljelyn tutkimusta tiloilla


15.04.2019 08:30

S-ryhmä lähtee mukaan rahoittamaan Baltic Sea Action Groupin käynnistämää hiilipilottia, jossa selvitetään, miten eri toimet vaikuttavat hiilen sitoutumiseen ilmakehästä maatalousmaahan. Tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta.

Carbon Action -hankkeessa on mukana jo 108 suomalaistilaa, joilla tehdään tutkimusta ja kokeillaan käytännön toimenpiteitä. S-ryhmän rahoituksen turvin päästään tiloilla ottamaan näytteitä normaalia muokkauskerrosta syvemmältä. Näin tutkimukselle saadaan tietoa maakerroksista, joissa hiilen varastoa pyritään lisäämään.

S-ryhmän päätös lähteä mukaan pilottiin on SOK:n vastuullisuusjohtaja Lea Rankisen mukaan osa Iso juttu -ilmastokampanjan toteuttamista.

‚Äď Olemme jo aiemmin luvanneet pienent√§√§ omia ilmastop√§√§st√∂j√§mme 60 prosenttia vuosien 2015 ja 2030 v√§lill√§. Lis√§ksi olemme haastaneet tavarantoimittajamme miljoonan tonnin v√§hennystalkoisiin samalla aikav√§lill√§.

S-ryhmä kertoi tammikuussa aloittavansa maataloustuottajien tulevaisuusvalmennukset yhdessä maatalouden neuvontajärjestö ProAgrian kanssa. Valmennuksissa viljelijät saavat trenditietoa kuluttajien käyttäytymisestä, mutta lisäksi heitä rohkaistaan ilmastoyrittäjiksi, jolloin tilat voisivat saada hiilensidonnasta uutta tulovirtaa.

‚Äď T√§m√§ vaatii kuitenkin ensin sit√§, ett√§ kykenemme luotettavasti todentamaan eri viljely -ja maanmuokkaustapojen vaikutuksen hiilen sitoutumiseen maaper√§√§n. Lis√§ksi on luotava jonkinlainen hiilen markkinapaikka, jossa kauppaa hiilensidonnalla ja -varastoinnilla k√§yd√§√§n, Rankinen kertoo.

Carbon Action -pilotti toteutetaan yhdessä viljelijöiden, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten kanssa. Sen keskiössä on hiiliviljelyn vaikutusten todentaminen poikkitieteellisen huippututkimuksen avulla.

‚Äď Viljelij√∂iden rooli on t√§ss√§ keskeinen. K√§yt√§nn√∂n tekij√§t tarvitaan mukaan tutkimukseen ja kehitt√§misty√∂h√∂n, jotta tieto hy√∂dytt√§√§ viljelyty√∂t√§, BSAG:n sis√§lt√∂johtaja Laura H√∂ijer korostaa.

‚Äď Hiilen varastointi peltomaahan hillitsee ilmastonmuutosta. Paremmin voiva maaper√§ tuottaa my√∂s parempia satoja, v√§hent√§√§ ravinnep√§√§st√∂j√§ It√§mereen ja muihin vesist√∂ihin sek√§ edist√§√§ luonnon monimuotoisuutta. Viljelij√§ hy√∂tyy my√∂s samalla parantuvasta √§√§ris√§iden kest√§vyydest√§.

Hankkeessa tiloilla tehdään erilaisia perusmittauksia ja otetaan maanäytteitä. Näytteiden analysoinnilla selvitetään eri menetelmien vaikutusta hiilen varastoitumiseen peltomaassa. Pilotissa selviää myös, mihin on paneuduttava vielä tarkemmin.

‚Äď Syvempien maakerrosten hiilivarastosta ja sen muutoksista on v√§h√§n tietoa, vaikka muokkauskerroksen alainen maa voi olla hyvinkin merkitt√§v√§ kokonaishiilivaraston kannalta. S-ryhm√§n rahoituksen avulla pystymme tuottamaan hankkeessa arvokasta tietoa t√§st√§ aiheesta, H√∂ijer kertoo.

S-ryhmän kanssa tehtävän yhteistyön myötä Carbon Action -projekti pääsee hyödyntämään myös ProAgrian pitkän aikavälin viljelyhistoriasta kertovia aineistoja ja asiantuntijapalveluita.

Baltic Sea Action Groupin tavoitteena on, että Carbon Actionissa kehitettäviä oppeja hyödynnetään jatkossa mahdollisimman laajasti. Tulevaisuuden tavoitteena on saada myyntiin niin sanottuja hiilinegatiivisia tuotteita ja edistää näin hiilensidontaa kaupallisin keinoin. S-ryhmä ja BSAG kartoittavat yhdessä tapoja, joilla S-ryhmä voisi omalta osaltaan edistää tätä tavoitetta.

SOK/CO2-raportti

Bookmark and Share






4


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska