Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 26.03.2019

Ilmastouutisia

Ravinnepäästöjen kompensaatiolla lisää vauhtia Itämeren suojeluun


24.01.2019 08:34

Paikallistason Itämeri-paneeli esittää, että Suomessa otettaisiin käyttöön ravinnepäästökompensaatio keinoksi, jolla vähennetään Itämeren rehevöitymistä. Paneeli pitää merkittävänä Suomen hallituksen päätöstä esittää Itämeren suojeluun lisärahoitusta ja käynnistää uusi ohjelma Itämeren ja sisävesien tilan parantamiseksi. Näin toteaa Itämeri-paneeli ensimmäisissä kahdessa kannanotoissaan, joista paneeli päätti kokouksessaan 28.11.2018.

Helsingin ja Turun kaupunkien aloitteesta perustettu paikallistason Itämeri-paneeli kokoaa toimijoita edistämään Itämeren suojelua paikallisella tasolla.

Yhdyskuntajätevesien ravinnepäästöjen vapaaehtoinen kompensoiminen on uusi keino saada nopeasti ja kustannustehokkaasti hyviä tuloksia aikaan vesiensuojelussa. Ravinnekompensaatio tarkoittaa sitä, että jätevedenpuhdistamo ohjaa resursseja esimerkiksi toisen puhdistamon käyttöön, jotta sinne voidaan hankkia tekniikkaa ja kemikaaleja vähentämään ravinnepäästöjä.

- Jätevedenpuhdistamo voi kompensoida puhdistuksesta jälkeen jäävää kuormitusta osittain tai kokonaan vähentämällä kuormitusta muualla. Tämä on taloudellisesti järkevää, koska monien Itämereen jätevesiä laskevien jätevedenpuhdistamoiden puhdistusaste on jo nyt niin korkea, että puhdistustehon nostaminen ei ole kustannustehokasta, kertoo paneelin puheenjohtaja professori Markku Ollikainen.

Toisaalta on paljon toimijoita, joilla olisi mahdollisuus vähentää kuormitusta, jos toimenpiteiden ja tarvittavan puhdistusteknologian rahoittamiseksi saataisiin yhteistyökumppaneita. Vapaaehtoinen ravinnepäästöjen kompensaatio on yksi keino saattaa nämä kaksi toimijaryhmää yhteen.

Helsinki kokeili yhdyskuntajätevesiin jäävän fosforin neutralointia ensimmäisenä Euroopassa


Helsingin seudun ympäristöpalveluiden vesihuolto on ensimmäinen Suomessa, joka on kompensoinnin avulla päässyt fosforineutraaliksi Helsingin kaupungin jätevesikuormituksen osalta. Kompensoinnin avulla on onnistuttu vähentämään ravinnepäästöjä muualla Itämeren ympäristössä sijaitsevissa kuormituslähteissä. Nyt monet muutkin toimijat ovat tekemässä samaa. Itämeri-paneeli toivoo, että ravinnepäästöjen kompensaatio laajenisi Itämeren alueella.

Suomi on toistaiseksi ollut passiivinen vapaaehtoisten suojelutoimien edistämisessä. Kysyntää uusille vesiensuojelun mekanismeille, kuten ravinnepäästökompensaatioille, kuitenkin on.

Paikallinen Itämeri-paneeli suosittaa, että

- luodaan laskentaperiaatteet kompensaatioiden määrittelyyn
- rakennetaan toimiva konsepti, jotta kompensaatioiden kysyntä ja tarjonta kohtaisivat
- luodaan sertifikaatti, jossa riippumaton taho todentaa kuormitusvähennyksen

Samalla kun paikallinen Itämeri-paneeli korostaa tarvetta normiohjauksen jatkuvaan kehittämiseen, paneeli kiirehtii ympäristöministeriötä ryhtymään pikaisiin toimiin vapaaehtoisten ravinnepäästökompensaatioiden edistämiseksi.

Itämeren suojelun lisäpanostukset käytettävä täysimittaisesti ja kustannustehokkaasti


Suomen hallitus päätti syyskuussa 2018 Itämeren suojelun kehyksestä, josta varoja vuosittain kohdennetaan eri kohteisiin. Budjettikehyksen määräraha vuosille 2019-2021 on yhteensä 45 miljoonaa euroa. Vuodelle 2019 hallitus esitti Itämeren ja sisävesien suojelun tehostamiseksi 15 miljoonaa euron lisärahoitusta, joka kanavoidaan muun muassa maatalouden vesistökuormituksen vähentämiseen, tutkimusalus Arandan käytön vahvistamiseen ja kaupunkivesien kestävän käsittelyn edistämiseen.

Itämeri-paneeli pitää hallituksen päätöstä merkittävänä ja tärkeänä. Ohjelma on linjassa esimerkiksi Ruotsissa viime vuosina tehtyihin vesiensuojelun lisäpanostuksiin.

Itämeri-paneeli pitää tärkeänä, että rahoitus kohdistetaan suojelutoimiin mahdollisimman tehokkaasti siten, että samalla tuetaan paikallistoimijoita niiden vesiensuojelutyössä. Samalla on tärkeää voimistaa laaja-alaisesti ja kattavasti edellytyksiä meren tutkimukselle, korkeimmalle opetukselle ja meriekosysteemin tilan seurannoille sekä turvata Arandan laaja-alainen käyttö.

Itämeri-paneeli korostaa, että tutkimusinfrastruktuuri tulee nähdä laajasti tutkimuslaitokset, kuntasektorin, yritykset ja muut yksityiset toimijat kattavana. Mahdollisuuksia uusien teknologioitten käyttöönottoon ja hyödyntämiseen tutkimuksessa ja vesien tilan seurannassa tulee edistää.

Peltojen kipsikäsittely aloitettava heti


Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Selkämeren eteläosissa Itämeren vesiekosysteemien tila on heikoimpien joukossa eteläisimmän Itämeren lisäksi. Itämeren tilaa parhaiten edistävät paikalliset toimenpiteet valuma-alueilla, joilla on suora ja merkittävä vaikutus näihin alueisiin. Peltojen kipsikäsittely vesiensuojelun keinona tulisi toteuttaa Saaristomeren valuma-alueella kipsille soveltuvilla pelloilla heti. Tämä vähentäisi Saaristomereen päätyvää fosforikuormaa 100 tonnilla.

Kustannustehokkaita toimenpiteitä ja kohteita haettaessa tulee arvioida keinoja, joilla vähennetään kerralla useampaa kuormittavaa ainesvirtaa (ravinteet, haitalliset aineet, muovi, orgaaninen aines). Lopullinen tavoite on kustannustehokas vesiekosysteemin tilan ja terveyden parantaminen, joka todennetaan monipuolisella seurannalla.

Helsingin ja Turun kaupunkien aloitteesta perustettu paikallistason Itämeri-paneeli kokoaa toimijoita edistämään Itämeren suojelua paikallisella tasolla. Itämeri-paneeli edistää yhteiskunnallista keskustelua, tekee aloitteita ja aktivoi suomalaisia Itämeren ja lähivesien suojeluun.

Helsingin kaupunki, kaupunkikanslia/CO2-raportti

Bookmark and Share






8


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska