Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.06.2018


Antti Iho:

Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa


02.06.2016 09:00

Yhteiskunnan hallinnoiman ympäristönsuojelun kiistaton velvollisuus on pitää huolta ympäristön turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Tämä ei ole mitätön eikä helppo tehtävä. Neljänsadan tuhannen asukkaan Geneseen piirikunta Michiganissa, Yhdysvalloissa tarjoaa karmean esimerkin tässä epäonnistumisesta.

Piirikunnan pääkaupunki Flint (General Motorsin syntymäkaupunki) ajautui 2000-luvun alussa talousvaikeuksiin, pitkälti autoteollisuuden kriisin takia. Tilannetta koetettiin korjata lyhytnäköisillä hätäsäästöillä, ja Huron-järven juomavedestä luopuminen päätyi listalle. Koska Detroitin kaupungin vesilaitos välitti veden, Flint joutui maksamaan siitä. Miksi maksaa, kun vieressä on Flint-joki? Vuodesta 2014 vesi otettiin sieltä.

Flintin asukkaat olivat tyytymättömiä. Vesi kuulemma näytti samealta ja haisi pahalta. Näkymättömät vaikutukset olivat kuitenkin paljon pahempia: muun muassa tiesuolauksen pilaama joen vesi syövytti vesijohtoputkia ja sai myrkyt liikkeelle. Veteen liukeni hälyttävän korkeita määriä lyijyä. Lukemattomat lapset altistuivat vuoden ajan liian korkeille lyijypitoisuuksille juomavedessä - tämän päivän vauraassa USA:ssa. Elämällä ei ole samoja eväitä lapsuudessa koetun pitkän lyijyaltistuksen jälkeen.

Miten hyvinvointia arvotetaan?

Ympäristönsuojelun ytimessä ovat ilman, veden ja maaperän kuormittamista koskevat säännöt, rajoitukset, lupakäytännöt, mittaukset ja seurannat. Ne eivät saa taipua hetkessä elävien poliitikkojen tyhjien maalien etsinnän alle.

Yhteiskunnan pitää siis tarjota kansalaisille turvalliset ja terveelliset lähtökohdat. Tuleeko sen myös tuottaa hyvinvointia? Kyllä, jos kansalaiset saavat julkishyödykkeistä enemmän kuin mitä niiden tuottamisesta on meille vaivaa ja kustannuksia. Jos kaupungin keskellä oleva metsä tuottaa markkinattomia virkistys- ja terveyshyötyjä asukkaille enemmän kuin mitä saataisiin vaihtoehtoisilla tavoilla (s.o. metsää hakkaamalla ja rakentamalla), metsä kannattaa säästää. Tämä on kannattavaa, vaikka metsää ei tuotteistettaisikaan. Hyvinvoinnin lisääntyminen ei edellytä rahavirtaa.

Mutta mitä jos mennään aina vain yksityiskohtaisempiin ympäristöä koskeviin toiveisiin? Minä esimerkiksi haluaisin, ettei Vantaanjoki olisi noin samea. Joki kyllä vaikuttaa terveeltä: taimenet polskivat syksyllä puroissa niin kuin luontoelokuvissa. Mutta minä haluaisin nähdä pohjan, ja ettei pinta olisi ruskea vaan sininen. Entäs jos olisi satatuhatta muuta, jotka olisivat valmiita maksamaan kirkkaammasta Vantaanjoesta? Jotka kokisivat, että luokanopettajan Veikkolasta ei tarvitse maksaa meidän mielemme parantamisesta?

Joukkorahoitusvempele yhdistää kysynnän ja tarjonnan

Mitäs jos olisi eräänlainen paikallisesti määriteltävissä oleva ympäristönsuojelun joukkurahoitusvempele? Sen virtuaalivempeleen avulla voisi vaikka Vantaanjoen varrella maata viljelevä tarjota tekevänsä jotain maatalouden ympäristötuen ulkopuolella olevaa temppua, vaikka kipsin levittämistä maaperään paikassa X, jos hänelle maksetaan tonni. Toisaalla koiraa ulkoiluttava tutkija voisi mennä samoille sivuille ja ilmoittaa olevansa valmis laittamaan siihen kipsin levitykseen paikassa X satasen. Näin syntyisi kysyntä ja tarjonta. Yhdeksän ulkoiluttajaa lisää satasineen paikassa X, niin nämä kohtaisivat ja kipsiä voisi sujahtaa peltoon.

Voisiko tällaisen vempeleen luoda? Olisiko sille tilausta, miten sitä voisi käyttää, miten toteuttaa? Mitä se voisi tarjota normit ylittävälle ympäristönsuojelulle? Kuka osaisi vastata?

Ympäristönsuojelun Tinder?

Itse asiassa me yritämme, Nurmisen säätiö, Luke, Helsingin yliopisto ja SLU Ruotsista. Nurmisen säätiö on jo vuosien ajan osarahoittanut ja katalysoinut massiivisia vesiensuojeluhankkeita Venäjällä. Suomalaiset vapaaehtoiset koiranulkoiluttajat ja muut ovat rahoittaneet tätä toimintaa. Onnistuminen tällaisessa vapaaehtoisen rahoituksen ja toiminnan koordinoinnissa pistää kysymään: Voiko tätä toimintaa yleistää ja sen maantieteellistä ja toiminnallista kattavuutta monipuolistaa?

Tähän kysymykseen olemme päättäneet vastata, täysissä sielun ja ruumiin voimissa ja CentralBaltic-ohjelman rahoittamana. Aloitimme työn NutriTrade-hankkeessa vuodenvaihteessa. Paljonhan siinä hankkeessa tapahtuu, mutta kaiken ytimessä on mekanismi, vempele, jolla voitaisiin parittaa yksityistä suojeluhalukkuutta ja erilaisten toimijoiden valmiutta tehdä kuormitusta vähentäviä toimia. Ympäristönsuojelun Tinder? Mitenhän meille käy?

Kirjoittaja Antti Iho työskentelee Lukessa erikoistutkijana. Hän on luonnonvara- ja ympäristötaloustieteilijä.

Kirjoitus on julkaistu Luken blogissa.

Kuva: Luke

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni