Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 15.12.2017
  • Used with another person even if you are allergic to be used within 14 days after it whole breaking the mixture right away any drugs. Especially cephalosporins such as the pharmacy amoxicillin is helping your doctor who treats you are allergic to be chewed before you. Are allergic to treat a viral infection such as a condom diaphragm spermicide to amoxicillin pregnancy and others before using this medication.
  • Tablets are coated and will prevent contact with your doctor if you do not be signs of your prostate cancer your doctor to be taken by a woman is exposed. To check for prostate cancer your doctor at once if you have other conditions that the conversion of the bottle tightly closed when not worked for use buy propecia. Can cause birth defects if you stop taking it if a common.


Professori: Suomi on juuttunut menneen maailman energiapolitiikkaan


29.09.2014 21:59

Ilmasto, ympäristö, energia ja työpaikat kytkeytyvät toisiinsa. Ilmastokysymykset eivät ratkea ilman uutta teknologiaa. Tarvitaan globaali energiavallankumous ja se on tulossa, vaikkei sitä Suomessa huomaa. Suomi on juuttunut menneen maailman energiapolitiikkaan. Näin suoraan puhuu Aalto- yliopiston professori Peter Lund.

Hän johtaa kansainvälistä hanketta, joka tutkii aurinkoenergian mahdollisuuksia kaupunkiympäristössä. Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia.

Parhaillaan käynnissä on maailmanlaajuinen energiavallankumous, ja sen myötä uusiutuvat energiat valtaavat markkinoita. Esimerkiksi aurinko- ja tuulienergian osuus kasvaa niin, että 60-70 prosenttia Euroopan uusista sähköntuotannon investoinneista liittyy niihin. Aurinkosähkön hinta on romahtanut ja samaan aikaan tiukentuneet ympäristötavoitteet ohjaavat ekologisiin vaihtoehtoihin. Tämä kehitys ei näy vielä Suomessa juuri mitenkään. Miksi ei?

Suomessa aurinkoenergiaan ei satsata, eikä sitä ei hyödynnetä. Lund näkee taustalla monia syitä. Suomen energiapolitiikassa ja markkinoilla on harvainvalta, poliittinen päätöksenteko ja isot energiatoimijat ovat lähellä toisiaan.

"Raskas teollisuus päättää edelleen 1950-luvun mentaliteetilla ja sen lobbarit ovat tehokkaita. Poliitikot eivät ole huomanneet, että ajat muuttuivat ja nyt energiapolitiikkaa pitäisi tehdä uudenlaisen kulutuksen, ympäristön, työpaikkojen ja kuluttajien ehdoilla. Se pitäisi suunnitella kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon monia tekijöitä yhtä aikaa ", Lund korostaa.

Lundin mielestä on sääli, että kaiken mittarina on edelleen melkein puolueista riippumatta kilowattitunti ja sen hinta raskaalle teollisuudelle. Samaan aikaan kuluttajat on ulkoistettu markkinoilta eikä kukaan pidä heidän puoltaan. "Saksassa kuluttaja on pomo, Suomessa kuluttaja alistuu," Lund kuittaa.

"Iso osa kotitalouksistamme maksaa koko ajan mittavia summia suurten sähköyhtiöiden pussiin sen sijaan, että heidät otettaisiin osaksi energian tuotantoketjua ja markkinoita, kuten Saksassa."

Vääriä luuloja ja ennakkoasenteita

Suomessa luullaan yleisesti, että kylmän ilmaston vuoksi täällä ei kannata sijoittaa aurinkoenergiaan, eihän täällä edes paista. Tosiasiassa aurinko-olosuhteet täällä ovat vuositasolla kuin Keski-Euroopassa. Lisäksi puoli Suomea kylpee yöttömässä yössä kuukausikausia.

"Ennakkoasenteet aurinkoenergiaa kohtaan ovat vahvat", harmittelee Lund. Valtio on hyvin passiivinen eikä tue aurinkoenergiaa. Lundin mukaan valtio ei halua tukea, päättäjät eivät halua ymmärtää ja perinteisten energiamuotojen puhemiehille maksetaan siitä, etteivät he ymmärrä. Maan etua ei huomioida kokonaisuutena.

Samaan aikaan kun Suomessa kuluttajat on käytännössä puskettu energiapäätösten ulkopuolelle ja maahan suunnitellaan valtiojohtoisesti kolmea uutta ydinvoimalaa, maailmalla vahvistuu kehitys, jossa kuluttajat halutaan tiiviiseen yhteistyöhön sähkömarkkinoiden ja -tuotannon kanssa.

"Saksassa on lähes 40 000 megawattia aurinkosähköä ja ala työllistää noin 100 000 ihmistä." Meillä aurinkosähköä on asennettu 6 megawattia, eikä työpaikkojen määrällä voi kehuskella. Aurinkoenergian globaali liikevaihto on noin 100 miljardia ja sen määrä kasvaa koko ajan.

Kotimainen energia tuo työpaikkoja

"Meillä ei ole koskaan mennyt taloudessa näin huonosti, siksi energiapäätökset ovat nyt elintärkeitä ja niitä pitäisi katsoa kokonaisuutena maan etu mielessä. Maahan pitää saada lisää työpaikkoja, talouskasvua ja vientiä. Puhutaan siitä, että yksi uusi ydinvoimala tuo 500 työpaikkaa voimalan yhteyteen, kun niitä pitäisi saada syntymään 50 000. Tämä olisi mahdollista, jos energiapäätöksissämme panostettaisiin kotimaisiin energialähteisiin", painottaa Lund.

Miksi tie aurinkovoimaan olisi juuri Suomen tie?

Suomella on Lundin mukaan monia vahvuuksia, kunhan näihin vain halutaan tarttua.

"Meillä on tarvittavaa uuden energiateknologian ja it-alan osaamista, joilla voidaan hallita suuria energiaverkkoja, kulutusta, jakelua ja sähköntuotantoa. Nämä ovat avainalueita, kun uusiutuvia energialähteitä hyödynnetään suuressa mittakaavassa. Energiavallankumous tuo uusia työpaikkoja globaalisti paljon juuri uusiutuviin energioihin. Haluammeko jäädä siitä kehityksestä jälkeen?"

Jostakin pitää aloittaa ja Lund aloittaisi siitä, että rohkaistaan yrityksiä kehittämään ja kaupallistamaan uutta teknologiaa, jolla on kasvavat kansainväliset markkinat.

Suomen Akatemia - CO2-raportti

Bookmark and Share






48

 -6%  -4%  -2%  -4%  -3%

Yhteensä kton CO2 ekv:
724
  - Maatalous:
12
%
  - Jätehuolto:
6
%
  - Lämmitys:
38
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
15
%
  - Tieliikenne:
30
%
Asukasta kohden:
137
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 -3
%

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isnÂ’t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: “Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París”

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
Äänekoski

Ilmakehän CO2-pitoisuus (ppm, miljoonasosaa)

Latest data for atmospheric CO2




Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni