Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 22.01.2020

Ilmastouutisia

Pohjoinen maisema mullistuu ilmaston lämmetessä


20.09.2017 08:15

Routiminen, palsasuot ja lumen painanteet katoavat lähes kokonaan ilmaston lämmetessä pohjoisten alueiden maisemasta.

Kuva: Flickr/ezioman

Routiminen, palsasuot ja lumen painanteet katoavat lähes kokonaan ilmaston lämmetessä pohjoisten alueiden maisemasta. Tämä heijastuu myös kasvillisuuteen. Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Exeterin yliopiston yhteistyönä toteuttaman kartoituksen ja mallinnuksen tulokset on juuri julkaistu arvostetussa Nature Communicatios -tiedelehdessä.

Pohjoisten alueiden maanpinta muutoksen kourissa

Tutkimustulosten mukaan suuria muutoksia on odotettavissa pohjoisilla alueilla riippumatta ilmastonmuutoksen hillitsemistoimista.

"Valitettavasti näyttää siltä, että monet roudan aiheuttamat prosessit ovat jo nyt niille sopivan ilmaston rajoilla pohjoisessa Fennoskandiassa", tutkija Juha Aalto toteaa.

Esimerkiksi lievimmän ilmastonmuutosskenaarion perusteella prosesseille suotuisat olosuhteet tutkimusalueelta tulevat vähenemään yli 70 % vuoteen 2050 mennessä lämpötila- ja sadeolosuhteiden muutosten myötä.

Ilmastonmuutoksen seurauksena routaan ja lumeen liittyvien prosessien esiintyvyys tulee rajoittumaan korkeimmille tunturialueille, joissa näille suotuisat ilmasto-olosuhteet säilyvät pidempään kuin alavilla alueilla.

"Maaperässä oleva jää ei ole enää niin merkittävä ympäristöä muokkaava tekijä kuin aikaisemmin" Juha Aalto toteaa.

Routarajassa viihtyvät kasvit uhanalaisia

Maanpintaa muokkaavien prosessien hiipuminen tulee vaikuttamaan voimakkaasti myös pohjoisen kasvillisuuteen.

"Monia harvinaisia kasveja esiintyy lähes yksinomaan routivassa pintamaassa tai lumenviipymäalueilla; näiden ympäristöjen väheneminen heijastuu myös alueen luonnon monimuotoisuudessa", sanoo luonnonmaantieteen professori Miska Luoto.

"Lisäksi muutokset saattavat käynnistää voimakkaita palautemekanismeja, joilla voi olla suurta merkitystä alueellisiin ilmastojärjestelmiin hiilen kierron ja tundran pensastumiseen liittyvän maanpinnan heijastavuuden muutoksien kautta" tarkentaa Miska Luoto.

Routiminen ja lumenviipymät keskeinen osa pohjoista luontoa

Tutkimuksessa mallinnettiin routaan ja lumeen liittyviä maanpinnan prosesseja, kuten routakuohuntaa, palsasoita ja lumenviipymäpainanteita.

Mallinnustyö perustui erittäin laajaan kenttämittauksia ja kaukokartoitushavaintoja yhdistävään aineistoon. Tutkimuksessa käytetyillä parviennustamismenetelmillä pystytään huomioimaan mallinnukseen liittyvä epävarmuus ja esittämään prosessien paikallista vaihtelua luotettavasti ­ - tilastollinen mallinnus onkin toteutettu ennennäkemättömän tarkalla alueellisella erotuskyvyllä.

"Tämä on tärkeää, sillä aikaisemmat tutkimuksen antavat verraten epätarkan kuvan näiden prosessien esiintymisestä ja muutosherkkyydestä pohjoisilla alueilla", tutkijatohtori Juha Aalto sanoo.

“Tutkimuksessa hyödynnettiin erittäin tarkkoja ilmasto- ja maanpintamalleja. Nämä osoittavat, että pohjoisten alueiden maanpinta ja ekosysteemit tulevan muuttumaan voimakkaasti tämän vuosisadan aikana", toteaa Stephan Harrison Exeterin yliopistosta.

Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen sekä Exeterin yliopiston kanssa ja kuuluu osana Suomen Akatemian rahoittamaan INFRAHAZARD-hankkeeseen. Hankkeessa tutkitaan Arktisen alueen maanpinnan prosesseja muuttuvassa ilmastossa sekä arvioidaan niiden aiheuttamia riskejä ihmistoiminnalle.

Helsingin yliopisto/ CO2-raportti

Bookmark and Share






52


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>