Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 22.10.2019

Ilmastouutisia

Pohjoinen maisema mullistuu ilmaston lämmetessä


20.09.2017 08:15

Routiminen, palsasuot ja lumen painanteet katoavat lähes kokonaan ilmaston lämmetessä pohjoisten alueiden maisemasta.

Kuva: Flickr/ezioman

Routiminen, palsasuot ja lumen painanteet katoavat lähes kokonaan ilmaston lämmetessä pohjoisten alueiden maisemasta. Tämä heijastuu myös kasvillisuuteen. Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Exeterin yliopiston yhteistyönä toteuttaman kartoituksen ja mallinnuksen tulokset on juuri julkaistu arvostetussa Nature Communicatios -tiedelehdessä.

Pohjoisten alueiden maanpinta muutoksen kourissa

Tutkimustulosten mukaan suuria muutoksia on odotettavissa pohjoisilla alueilla riippumatta ilmastonmuutoksen hillitsemistoimista.

"Valitettavasti näyttää siltä, että monet roudan aiheuttamat prosessit ovat jo nyt niille sopivan ilmaston rajoilla pohjoisessa Fennoskandiassa", tutkija Juha Aalto toteaa.

Esimerkiksi lievimmän ilmastonmuutosskenaarion perusteella prosesseille suotuisat olosuhteet tutkimusalueelta tulevat vähenemään yli 70 % vuoteen 2050 mennessä lämpötila- ja sadeolosuhteiden muutosten myötä.

Ilmastonmuutoksen seurauksena routaan ja lumeen liittyvien prosessien esiintyvyys tulee rajoittumaan korkeimmille tunturialueille, joissa näille suotuisat ilmasto-olosuhteet säilyvät pidempään kuin alavilla alueilla.

"Maaperässä oleva jää ei ole enää niin merkittävä ympäristöä muokkaava tekijä kuin aikaisemmin" Juha Aalto toteaa.

Routarajassa viihtyvät kasvit uhanalaisia

Maanpintaa muokkaavien prosessien hiipuminen tulee vaikuttamaan voimakkaasti myös pohjoisen kasvillisuuteen.

"Monia harvinaisia kasveja esiintyy lähes yksinomaan routivassa pintamaassa tai lumenviipymäalueilla; näiden ympäristöjen väheneminen heijastuu myös alueen luonnon monimuotoisuudessa", sanoo luonnonmaantieteen professori Miska Luoto.

"Lisäksi muutokset saattavat käynnistää voimakkaita palautemekanismeja, joilla voi olla suurta merkitystä alueellisiin ilmastojärjestelmiin hiilen kierron ja tundran pensastumiseen liittyvän maanpinnan heijastavuuden muutoksien kautta" tarkentaa Miska Luoto.

Routiminen ja lumenviipymät keskeinen osa pohjoista luontoa

Tutkimuksessa mallinnettiin routaan ja lumeen liittyviä maanpinnan prosesseja, kuten routakuohuntaa, palsasoita ja lumenviipymäpainanteita.

Mallinnustyö perustui erittäin laajaan kenttämittauksia ja kaukokartoitushavaintoja yhdistävään aineistoon. Tutkimuksessa käytetyillä parviennustamismenetelmillä pystytään huomioimaan mallinnukseen liittyvä epävarmuus ja esittämään prosessien paikallista vaihtelua luotettavasti ­ - tilastollinen mallinnus onkin toteutettu ennennäkemättömän tarkalla alueellisella erotuskyvyllä.

"Tämä on tärkeää, sillä aikaisemmat tutkimuksen antavat verraten epätarkan kuvan näiden prosessien esiintymisestä ja muutosherkkyydestä pohjoisilla alueilla", tutkijatohtori Juha Aalto sanoo.

“Tutkimuksessa hyödynnettiin erittäin tarkkoja ilmasto- ja maanpintamalleja. Nämä osoittavat, että pohjoisten alueiden maanpinta ja ekosysteemit tulevan muuttumaan voimakkaasti tämän vuosisadan aikana", toteaa Stephan Harrison Exeterin yliopistosta.

Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen sekä Exeterin yliopiston kanssa ja kuuluu osana Suomen Akatemian rahoittamaan INFRAHAZARD-hankkeeseen. Hankkeessa tutkitaan Arktisen alueen maanpinnan prosesseja muuttuvassa ilmastossa sekä arvioidaan niiden aiheuttamia riskejä ihmistoiminnalle.

Helsingin yliopisto/ CO2-raportti

Bookmark and Share






39


Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska