Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 19.10.2018


Parvekelasituksella merkittävää energiansäästöä


04.12.2013 10:26

Sisäänvedetyissä nauhaparvekkeissa lasituksella saavutetaan suurin lämmitysenergiansäästö.

Kuva: Lumon

Parvekelasituksia valmistavan Lumonin mukaan lasituksen asentaminen parvekkeelle vähentää vanhojen asuinkerrostaloasuntojen lämmitysenergian kulutusta keskimäärin 5,9 prosentilla. Tämä vastaa energiatehokkuusvaikutukseltaan jopa 100 millimetrin paksuista lisälämmöneristystä.

Parvekelasituksia on Suomessa asennettu 1980-luvun puolivälistä lähtien. 1990-luvulla parvekelasitusten suosio kasvoi voimakkaasti, koska kerrostaloasukkaat alkoivat entistä enemmän arvostaa parvekkeen käytettävyyttä myös kevään ja syksyn koleilla säillä.

Viiden viimeisimmän vuoden aikana parvekelasitusten merkitys huoneiston energiatehokkuuden kohentajana on noussut erittäin tärkeäksi lisäkriteeriksi parvekelasitusta hankittaessa. Lasituksen arvo elinkaarinäkökulmasta tulee edelleen kasvamaan lähitulevaisuudessa, kun myös eri materiaalien hiilijalanjälki otetaan tarkasteluissa huomioon.

- Tänä ja viime vuonna käyttöön otetut energiatehokkuussäädökset sisältävät jo vaatimuksia, joiden huomioonottaminen tekee lasituksesta vielä järkevämmän ratkaisun kuin se ennen näitä kiristyneitä säädöksiä oli, toteaa Ramboll Finland Oy:n energia-asiantuntija Kimmo Hilliaho.

Hilliaho on perehtynyt parvekelasitusten energiatehokkuuteen sekä diplomityössään Tampereen teknillisessä yliopistossa että sen jälkeen Ramboll Finlandin tekemissä, Lumon Oy:n tilaamissa tutkimushankkeissa. Hän esitteli viimeksi mainittujen tuloksia Tampereen teknillisen yliopiston järjestämässä rakennusfysiikkaseminaarissa lokakuussa 2013.

Hyödyt suurimmat 70-luvun taloissa

Hilliaho selvitti tutkimuksessaan parvekelasituksen vaikutuksia hervantalaisen, 1970-luvulla rakennetun asuinkerrostalon energiatehokkuuteen. Energiatehokkuuden arviointi perustui dynaamiseen mallinnukseen ja tehtyihin lämpötilamittauksiin sekä tulosten keskinäiseen vertailuun.

Hilliahon ja Rambollin energiasuunnittelijan Eerik Mäkitalon esittämät tulokset paljastivat huomattavia, lasitukseen ja lasituksen puuttumiseen liittyviä eroja rakennusten energiatehokkuudessa.

- Lasituksen energiatehokkuusvaikutukset ovat parhaimmillaan etenkin niissä 1970-luvun taloissa, joita rakennettaessa eristävyys- ja energiatehokkuuskriteerit ovat olleet vähällä huomiolla. Lasituksen edut vielä korostuivat sisäänvedetyillä parvekkeilla, siis parvekkeilla, joiden seinä on kolmelta sivultaan rakenteeltaan umpinainen, Hilliaho selvittää.

Parvekkeiden lasitus tuottaa Suomen oloissa lämmitysenergialaskuun parhaimmillaan runsaan kymmenen prosentin säästöt. Keskimääräinen säästö 256 lähiökerrostaloasunnon simulointitarkastelun perusteella on 5,9 prosenttia.

CO2-raportti

Bookmark and Share






34

 +2%  -1%  +1%  +2%  +4%

Yhteensä kton CO2 ekv:
449
  - Maatalous:
19
%
  - Jätehuolto:
9
%
  - Lämmitys:
8
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
6
%
  - Tieliikenne:
57
%
Asukasta kohden:
85
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +2
%

15.10.2018
Komissio antoi Suomelle suosituksia jätteenkierrätyksen lisäämisestä

12.10.2018
Kepa: Ilmaston lämpeneminen on rajoitettava 1,5 asteeseen – Suomen tuettava köyhien maiden ilmastotoimia

11.10.2018
Luonnonsuojeluliitto: Kansainvälisen ilmastopaneelin raportti on kylmä suihku Suomen metsäpolitiikalle

10.10.2018
Liikenteen päästörajoitukset ja ilmastoneuvotteluihin valmistautuminen ympäristöneuvoston asialistalla

09.10.2018
IPCC: Ilmasto lämpenee hälyttävällä vauhdilla

08.10.2018
Kiertotalouden mukainen liiketoiminta on Suomen valmistavassa teollisuudessa vielä iso hyödyntämätön mahdollisuus – nyt siihen on kehitetty työkalut

05.10.2018
Ympäristöministeriön vuoden 2019 talousarvioesitys

03.10.2018
HSY uudistaa jätehuoltomääräykset ja parantaa lajittelumahdollisuuksia

02.10.2018
Muovipakkausten keräysastiat yleistyvät taloyhtiöissä

01.10.2018
Ruokahävikkiä voi vähentää suunnitelmallisuudella ja mielikuvituksella

26.09.2018
Hallitus esittää valvontaviranomaisille laajempaa toimivaltaa ehkäistä ympäristön pilaantumista poikkeustilanteissa

24.09.2018
Tutkimus: Puukerrostalojen määrän odotetaan tuplaantuvan vuosina 2018-2020

20.09.2018
Kuinka kaatopaikalle kertyvistä kestomagneeteista saadaan eroteltua harvinaisia maametalleja?

19.09.2018
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen ilmansaasteita vähentävistä säännösmuutoksista

18.09.2018
Suolapitoisuuden lasku ja lämpötilan nousu haitaksi Itämeren rakkolevälle

17.09.2018
Joet ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen päästölähteitä arktisilla alueilla

14.09.2018
Lähes puolet taloyhtiöiden asukkaista haluaisi hankkia aurinkosähköä – yleistyminen vaatisi lakimuutoksen

13.09.2018
Maailman ensimmäiset pikimustat aurinkopaneelit selvisivät tulikokeesta – matka tutkimuksesta teollisuuteen sujui vauhdilla

12.09.2018
Itämeren ja vesiensuojelun tehostamiseen merkittävä lisärahoitus budjettiriihessä

07.09.2018
Espoo mukaan YK:n kestävän kehityksen edelläkävijäkaupunkien verkostoon

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni