Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 21.02.2019

Ilmastouutisia

Päästöoikeuden hinnannousu ohjaa uusiutuvan energian edistämistä


28.01.2019 08:30

Tuulisähkön 6 terawattitunnin vuosituotanto oli uusi tuotantoennätys.

Kuva: Dreamstime

Sähkön ja päästöoikeuksien hinnannousun taustalla vaikuttaa monien muiden tekijöiden ohella EU:n ja Suomen ilmastopolitiikka. Hinnannousun seurauksena uusiutuvan energian syöttötariffien tukitasot ovat romahtaneet. Syöttötariffijärjestelmään ei enää hyväksytä uusia voimaloita ja jatkossa tukien tulee perustua kilpailuun. Energiavirasto käsittelee parhaillaan uusiutuvan energian tarjouskilpailun tarjouksia.

Joulukuussa 2018 annetun tuoreen uusiutuvan energian direktiivin (RED II) mukaan EU:n tavoitteena on uusiutuvan energian 32 prosentin osuus energian loppukulutuksesta vuonna 2030. Direktiivi sisältää myös joukon muita tavoitteitta, kuten kestävyyskriteereiden laajenemisen kiinteisiin biomassapolttoaineisiin. Aikaa direktiivin toimeenpanon valmistelulle on kesäkuun 2021 loppuun saakka. Myös päästökauppajärjestelmään on tullut muutos, jonka tavoitteena on saavuttaa hintaohjauksella vähäpäästöisempää tuotantoa. Tämän vuoden alusta lukien liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien määrää vähennetään ja siirretään markkinavakausvarantoon.

Markkinahintojen nousu monien tekijöiden summa


Uudet ilmastopolitiikan tavoitteet ja keinot ovat osaltaan jo vaikuttaneet viime kesästä lähtien sähkön ja päästöoikeuksien hintoihin niitä nostavasti. Oma osuutensa hintojen nousussa on ollut polttoaineiden hintojen nousulla, voimalaitosrakentamisen viivästymisillä, teollisen toimeliaisuuden lisääntymisellä ja ennen kaikkea poikkeuksellisen kuivalla kesällä, jonka seurauksena Norjan mittavat vesivoimavarastot hupenivat ja pohjoismaisella markkinalla sähköä tuotettiin runsaasti polttamalla. Tämä kasvatti päästöoikeuksien kysyntää, joka puolestaan nosti sähkön hintaa. Vuonna 2018 sähkön markkinahinta oli Suomessa keskimäärin 47 euroa megawattituntia kohden ja päästöoikeuden hinta 16 euroa hiilidioksiditonnia kohden. Vuotta aiemmin hinnat olivat sähköllä 33 €/MWh ja päästöoikeudella 6 €/Co2t.

Uusiutuvan energian tukitasot romahtivat


Kohonneet markkinahinnat ovat edelleen vaikuttaneet uusiutuvan energian tukitasoihin niitä alentavasti. Tuuli-, biokaasu- ja puupolttoainevoimaloiden syöttötariffituki oli viime vuonna keskimäärin 37 €/MWh, kun se vuonna 2017 oli 50 €/MWh. Metsähakesähköllä tuki oli viime vuonna keskimäärin 11 €/MWh ja vuotta aiemmin 18 €/MWh. ”Kun tuet maksetaan jälkikäteen, niin tänä vuonna maksettava tukisumma laskee viime vuodesta tuntuvasti. Puheet useiden satojen miljoonien eurojen vuosittaisista tuulituista voidaankin vähäksi aikaa unohtaa”, sanoo johtaja Pekka Ripatti.

Tukien maksatus jatkuu jokaisella voimalalla 12 vuoden ajan, mutta uusia tuulivoimaloita ei ole enää hyväksytty syöttötariffijärjestelmään syksyn 2017 jälkeen. Biokaasu- ja puupolttoainevoimaloilta järjestelmään pääsy sulkeutui nyt vuodenvaihteessa. EU:n linjausten mukaisesti uusiutuvan energian tukien tuleekin jatkossa perustua kilpailuun.

Eduskunta hyväksyi kesällä 2018 uusiutuvan energian teknologianeutraalin tarjouskilpailun järjestämisen 1,4 terawattitunnin sähkön vuosituotannolle. Tarjoukset tuli jättää Energiavirastolle vuoden 2018 loppuun mennessä ja ne ovat nyt parhaillaan käsittelyssä. Kaikki 26 tarjousta ovat tuulivoimaa ja niiden yhteenlaskettu sähkön vuosituotanto on hieman yli 4 terawattituntia.

Tuulisähköä ennätysmäärä


Sähköä kulutettiin Suomessa viime vuonna 87 terawattituntia. Tästä uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin 32 terawattituntituntia, mikä on uusi ennätys. Vesivoiman osuus uusiutuvista oli 42 prosenttia, puusähkön 37 prosenttia ja tuulisähkön 19 prosenttia. Tuulisähkön 6 terawattitunnin vuosituotanto oli uusi tuotantoennätys. Uusiutuvan sähkön määrä kulutuksesta oli kuitenkin suurempi, sillä Suomeen tuotua sähköä ei ole korvamerkitty energialähteiden mukaan. Valtaosa tuonnista on pohjoismaista vesi- ja tuulisähköä.

Sähkön toimitusvarmuudesta huolehditaan


”Sähköjärjestelmämme toimivuus ei vaarannu vielä tällaisella määrällä tuulisähkön tuotantoa, joskin toimitusvarmuuden ylläpitäminen vaatii toimenpiteitä niin investointien, teknisen kehityksen kuin markkinoiden pelisääntöjenkin osalta. On myös hienoa, että viime syksynä saimme kuulla ensimmäisistä markkinaehtoisista tuulivoimainvestoinneista”, sanoi ylijohtaja Simo Nurmi avatessaan uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Helsingissä.

Uusiutuvan energian päivillä Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Antto Vihma esitelmöi EU:n ilmastopolitiikasta sekä työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Pekka Grönlund EU:n uusiutuvan energian tuoreista uusiutuvan energian tavoitteista. Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen professori Maria Kopsakangas-Savolainen puolestaan tarkastelee uusiutuvan energian integrointia energiamarkkinoille.

Energiaviraston järjestämä uusiutuvan energian päivä on vuosittain tammikuussa pidettävä seminaari, jossa tarkastellaan uusiutuvan energian tuotannon ja kulutuksen toimintaympäristöä sekä edistämistä ja valvontaa.

Energiavirasto/CO2-raportti

Bookmark and Share






3


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska