Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 30.10.2020

Ilmastouutisia

Norjalaistutkimus: “ilmastoherkkyys on 1,9 astettta“


28.01.2013 18:03

Nasa tulee Suomeen tutkimaan pilviä.

Kuva: Flickr / urtlemm4bacon

Norjalaiset tutkijat ovat tehneet omat laskelmansa ilmastoherkkyydestä, eli siitä kuinka paljon ilmasto lämpenee ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa.

Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n virallinen arvio on, että ilmastoherkkyys on erittäin suurella todennäköisyydellä 2 - 4,5 astetta, ja todennäköisin arvo on kolme astetta.

Norjalaisten laskelmien mukaan todennäköisin lämpenemisen määrä olisi sen sijaan vain 1,9 astetta.

- Projektissamme pyrimme huomioimaan kaikkien tunnettujen ilmaston takaisinkytkentämekanismien yhteisvaikutuksen. Käytimme menetelmiä, jossa ilmakehää tarkastellaan valtavana laboratoriona, johon ihmiset vaikuttavat muun muassa kasvihuonekaasupäästöillä, hiukkaspäästöillä ja metsien hävittämisellä, tutkimusta johtanut professori Terje Berntsen sanoi.

Tutkijat syöttivät malliinsa kaikki tunnetut ihmisen tekemät, ilmastoon vaikuttavat toimet vuodesta 1750 lähtien. Lisäksi arvioitiin luonnollisten ilmiöiden, kuten auringon aktiivisuuden ja tulivuorenpurkausten vaikutukset. Myös mitatut lämpötilatiedot ilmakehästä ja meristä yhdistettiin malliin.

Mallia ajettiin tilastotieteilijöiden avustuksella miljoonia kertoja, jotta aineistosta voitiin tehdä tilastollista analyysiä.

Analyysin tulokset olivat yllättäviä. Kun mallinnus päätettiin vuoteen 2000, oli tuloksena se, että ilmastoherkkyys on todennäköisimmin 3,7 astetta, mikä vastaa IPCC yläpään ennustetta. Kun malliin lisättiin vuodet 2000-2010, niin tulos putosi odottamattomasti 1,9 asteeseen.

Norjalaistutkijoiden mukaan ilmastoherkkyys olisi mallin mukaan 90 prosentin todennäköisyydellä 1,2 - 2,9 astetta.

Tämä 2,9 asteen maksimilämpeneminen on merkittävästi vähemmän kuin aikaisempien tutkimusten arviot. Ennusteen raju lasku johtuu vuosina 2000-2010 tapahtuneen kehityksen lisäämisestä arvioihin.

Tutkimuksen mukaan tämä selittyy sillä, että keskilämpötilan voimakas nousu 1990-luvulla sai ilmastomallit yliarvioimaan ilmastoherkkyyttä. Tutkijoiden mukaan ilmaston lämpenemisen lisäksi myös luonnollinen vaihtelu vaikutti 1990-luvulla havaittuun lämpötilakehitykseen.

Professori Berntsen korostaa, että tutkimustulokset eivät tarkoita sitä, että ilmaston lämpeneminen ei olisi vakava ongelma. Hänen mukaansa tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että ilmaston lämpeneminen on mahdollista saada hallintaan kansainvälisin sopimuksin.

Tiedossa ei toistaiseksi ole, onko mikään tiedelehti julkaissut norjalaisten tutkimusta. Mikäli norjalaisväitteet pitäisivät paikkaansa, voisi tuloksia kuvata sensaatiomaisiksi ilmastotutkimuksessa.

IPCC julkaisee uusimman ilmastoraporttinsa vuoden 2013 lopussa. Silloin lienee odotettavissa päivitettyä tietoa myös ilmastoherkkyysarvioista.

CO2-raportti

Bookmark and Share






43


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska