Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 27.05.2019

Ilmastouutisia

Neuvostolta lopullinen vahvistus EU:n uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevien 2030-tavoitteiden tiukennuksiin


05.12.2018 11:19

EU on hyväksynyt lopullisesti vuodelle 2030 asetettujen tiukennettujen päästövähennystavoitteiden toteuttamiseen tähtäävät keinot uusiutuvan energian lisäämisen ja energian käytön tehostamisen muodossa. Samalla hyväksyttiin hallintomalliasetus, jolla luodaan EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan uusia toimintatapoja jäsenvaltioiden ja komission välille.

EU:n yhteinen uusiutuvan energian tavoite vuodelle 2030 nousee nykyisestä 27 prosentista 32 prosenttiin. Aiemmasta direktiivistä poiketen tällä kertaa ei aseteta jäsenvaltiokohtaisia tavoitteita. Tosin kaikkien jäsenmaiden tulee pitää uusiutuvan osuus vähintään vuoden 2020 tavoitteen tasolla. Suomen kohdalla se on 38 % energian loppukulutuksesta, joka on jo saavutettu.

Vuodelle 2020 asetettu 20 prosentin energiatehokkuustavoite saa jatkoksi EU:n jäsenmaille asetetun yhteisen, vähintään 32,5 prosentin energian käytön tehostamistavoitteen vuonna 2030 verrattuna perusskenaarion kehitykseen. Jäsenvaltioille asetetaan myös sitova 0,8 % vuosittainen energiankäytön tehostamisvelvoite kaudella 2021–2030.

Hallintomalliasetus antaa työkalut EU:n puhtaan energian paketin ja vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden seurantaan. Sen perusteella komissio seuraa EU:n yhteisten energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian tavoitteiden toteutumista sekä yksittäisten jäsenvaltioiden osallistumista niiden toteuttamiseen.

Nämä EU:n puhtaan energian pakettiin kuuluvat säädökset hyväksyttiin muodollisesti 3.12.2018 Brysselissä pidetyn liikenneministerien neuvoston kokouksessa A-listan asiana, eli päätösasiana, josta ei enää tarvitse keskustella. Paketin viimeisestä osasta eli sähkön sisämarkkinoiden kehittämistä koskevista säädöksistä haetaan joulukuun 2018 aikana sopua neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission kolmikantaneuvotteluissa (trilogit).

Asiallisesti energiatehokkuusdirektiivin ja uusiutuvan energian direktiiviin muutokset sekä uusi hallintomalliasetus hyväksyttiin jo 29.6.2018, kun EU:n jäsenvaltioiden pysyvistä edustajista koostuva Coreper-komitea vahvisti trilogeissa saavutetun epävirallisen sovun näistä lainsäädäntöesityksistä.

Suomessa jo ryhdytty toimiin vuoden 2030 tavoitteiden täyttämiseksi



Kaudelle 2021–2030 asetettujen energiatehokkuustavoitteiden toimeenpano asettaa ison haasteen EU:n jäsenvaltioille. Suomessa nykyinen, vuodelle 2020 asetettu 20 prosentin energiatehokkuustavoite saavutetaan pääosin valtiovallan, elinkeinoelämän ja kuntien kanssa solmimilla vapaaehtoisilla energiatehokkuussopimuksilla.

TEM asetti marraskuussa työryhmän selvittämään, miten energiatehokkuustoimia voidaan tehostaa vuosina 2021–2030. Uudistettu direktiivi ei suoraan edellytä energiatehokkuuslain uudistamista, mutta mahdolliset uudet toimet tai nykyisten energiatehokkuustoimien kiristäminen voivat myöhemmin edellyttää lakimuutoksia. Työryhmän väliraportti valmistuu maaliskuun, ja loppuraportti syyskuun 2019 lopussa.

Uusiutuvan energian osalta TEM on perustanut ministeriöiden virkamiehistä koordinaatioryhmän, joka selvittää direktiivin toimeenpanoa. Parhaillaan arvioidaan keskeisimpiä lakimuutos- ja selvitystarpeita sekä jatkovalmistelun organisointia. Direktiivi tulee saattaa kansallisesti voimaan kesään 2021 mennessä.

Komissio julkaisi 28.11.2018 tiedonannon EU:n pitkän aikavälin vähäpäästöisyysstrategiasta. Se ei sisältänyt numeroin ilmaistuja päästövähenemätavoitteita, vaan hahmottelee mikä voisi olla EU:n pitkän aikavälin panos Pariisin sopimuksen lämpötilatavoitteiden saavuttamiseksi. Strategia avaa jäsenmaiden välisen keskustelun EU:n pitkän aikavälin strategiasta, joka tulee toimittaa YK:n ilmastonsuojelun puitesopimukselle vuoteen 2020 mennessä. Jäsenvaltion tulee laatia myös oma, vuosisadan puoliväliin tähtäävä pitkän aikavälin strategiansa (”kansallinen LTS”) ensi vuoden aikana.

TEM/CO2-raportti

Bookmark and Share






19


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska