Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 23.11.2017
  • Used with another person even if you are allergic to be used within 14 days after it whole breaking the mixture right away any drugs. Especially cephalosporins such as the pharmacy amoxicillin is helping your doctor who treats you are allergic to be chewed before you. Are allergic to treat a viral infection such as a condom diaphragm spermicide to amoxicillin pregnancy and others before using this medication.
  • Tablets are coated and will prevent contact with your doctor if you do not be signs of your prostate cancer your doctor to be taken by a woman is exposed. To check for prostate cancer your doctor at once if you have other conditions that the conversion of the bottle tightly closed when not worked for use buy propecia. Can cause birth defects if you stop taking it if a common.


Haastattelussa Jouni Räisänen:

Mitä merijään sulaminen tarkoittaa?


25.09.2012 16:20

Arktinen meri.

Kuva: NOAA

Mitä arktisen merijään nopea sulaminen voi tarkoittaa? Vastaajana Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen Jouni Räisänen.

Arktisen merijään ennätysmäisestä sulamisesta on kohistu tänä syksynä ja merijää saavutti lopulta peräti 760 000 km2 edellistä ennätystä pienemmän minimilaajuuden. Mitä sulaminen mielestäsi osoittaa?

Jään nopea sulaminen viime vuosikymmeninä viittaa siihen, että jääpeite on herkempi ilmaston lämpenemiselle kuin aiemmin ajateltiin. Tämä nopea sulaminen ei kuitenkaan välttämättä ole kokonaan ihmiskunnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen syytä, vaan mukana voi olla myös ilmaston luonnollisen vaihtelun (mm. merivirtojen vaihtelu) osuutta (esim. Kay ym. 2011, Geophysical Research Letters, doi:10.1029/2011GL048008). Jos näin on, niin silloin sulaminen voi jossain vaiheessa taas hidastua tai tilapäisesti pysähtyäkin, kun luonnollisen vaihtelun vaikutus kääntyy päinvastaiseksi.

Viime vuosina on julkaistu lukuisia tutkimuksia arktisen merijään ennakoitua nopeamman häviämisen vaikutuksista. Miten tärkeänä asiana pidät sitä, että aiemmin jään peittämä pinta muuttuu avovedeksi loppukesäisin ja millaisia suoria vaikutuksia sillä on?

Suorat vaikutukset ovat suurimpia Jäämeren alueella. Jään sulaessa pintavesi imee itseensä entistä enemmän auringonsäteilyä, jonka jää olisi muuten heijastanut pois. Syksyllä uuden jään muodostuminen taas kestää veden lämpenemisen vuoksi pidempään, ja jääpeite jää talvellakin aiempaa ohuemmaksi. Tällöin lämpöä vuotaa merestä ilmakehään enemmän ja lämpötilat Jäämeren alueella nousevat. Eniten ilma lämpenee syksyllä ja talvella, jolloin lämpötilaero ilman ja meriveden välillä olisi normaalisti suurimmillaan. Vastaavasti ohuempi yksivuotinen jää taas sulaa helpommin seuraavan kesän aikana, jolloin yhtä vähäjäistä kesää seuraa toinen, vaikkeivät Jäämeren alueen sääolot sinänsä olisikaan poikkeuksellisia.

Jotkut ilmastotutkijat ovat esittäneet, että merestä nouseva ylimääräinen lämpö voisi vaikuttaa esimerkiksi ilmanpaineisiin, sateisiin tai merivirtoihin. Pidätkö tällaisia muutoksia mahdollisina?

Lämpötilaerot ovat perimmäinen ilmakehän kiertoliikettä ylläpitävä voima. Kun jokin tekijä eli esimerkiksi jään sulaminen muuttaa alailmakehän lämpötiloja tietyllä alueella, heijastuu tämä muutos yleensä tavalla tai toisella myös ilmakehän kiertoliikkeeseen eli tuulten ja ilmanpaineen jakaumaan samoin kuin myös sateita tuovien matalapaineiden kulkureitteihin. Tuulen aiheuttama kitka sekä lämpötilaan ja sateisiin liittyvät muutokset pintaveden tiheydessä vaikuttavat puolestaan merivirtoihin.

Asia erikseen on, kuinka tärkeää Jäämeren jään väheneminen on kaikkiin niihin muihin tekijöihin (esim. meriveden lämpötilan vaihtelut matalammilla leveysasteilla, kasvihuonekaasu- ja pienhiukkaspitoisuuksien muutokset, auringon aktiivisuuden vaihtelu, ilmakehän itsensä synnyttämä puhdas satunnaisvaihtelu) verrattuna, jotka myös vaikuttavat ilmakehän kiertoliikkeeseen. Vaikka joitakin mallisimulaatioita on tehty, tämä asia tunnetaan vielä aika huonosti.

Mitä ovat arktisten alueiden suihkuvirtaukset, joiden mahdollisesta häiriintymisestä ovat tutkijat ja tiedotusvälineet uutisoineet ja millaisia vaikutuksia tällaisella häiriintymisellä voisi olla?

Korkeilla leveysasteilla on kyllä talvisaikaan suihkuvirtaus korkealla stratosfäärissä, mutta suoremmin sääoloihin vaikuttavat alempana olevat keskileveysasteiden suihkuvirtaukset. Suihkuvirtauksella tarkoitetaan ylätroposfäärissä eli noin 10 km korkeudella puhaltavaa voimakasta länsituulta, joka muodostuu sitä voimakkaammaksi, mitä jyrkemmin alempien ilmakerrosten lämpötila laskee pohjoista kohti. Voimakkain säähäiriötoiminta keskittyy suihkuvirtausten läheisyyteen, ja suihkuvirtaukset myös ohjaavat matalapaineiden kulkua.

Koska Jäämeren alueen lämpeneminen pienentää lämpötilaeroa matalampiin leveysasteisiin, yläilmakehän länsituulet heikkenevät ja suihkuvirtaukset siirtyvät etelää kohti. Myös matalapainetoiminta keskittyy etelämmäksi, jolloin ilmanpaine Jäämeren alueella nousee. Tämä taas suosii esimerkiksi Euroopassa maanpinnan lähellä idänpuoleisia tuulia länsituulten kustannuksella. Talvella itätuulet tuovat meille länsituulia kylmempää ilmaa. Toisaalta jään väheneminen itsessään vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan: Jäämeren suunnalta tulevat tuulet eivät enää olekaan yhtä kylmiä kuin aiemmin. Näiden asioiden nettovaikutus talvilämpötiloihin Suomessa näyttäisi olevan mallikokeiden perusteella melko lähellä nollaa (Liu ym. 2012, Proceedings of the National Academy of Sciences, doi: 10.1073/pnas.1114910109).

Kuten jo yllä todettiin, ilmakehän kiertoliikkeeseen vaikuttaa monia muitakin asioita, jotka voivat hyvin peittää Jäämeren jääolojen vaikutuksen alleen. Esimerkiksi edellistä, syksyllä 2007 sattunutta jääpeitteen vähyysennätystä seurannut talvi 2007-2008 oli Suomessa voimakkaiden länsituulten myötä ennätyksellisen leuto.

Onko mahdollista, että säätilat (esim. kylmät kaudet tai kuumat kuivat kaudet) muuttavat kestoaan tai laatuaan arktisen merijään sulamisen seurauksena? Jos on, niin miksi näin voisi tapahtua ja millaisia vaikutuksia sillä voisi olla Suomessa?

Ilmakehän länsivirtausten hidastuminen voi muuttaa säätyyppivaihtelua pitkäkestoisemmaksi, koska "perusvirtauksen" heikentyessä ilmakehän pitkät häiriöaallot pysähtyvät helpommin paikalleen (Francis ja Vavrus 2012, Geophysical Research Letters, doi:10.1029/2012GL051000). Tämän myötä siis kasvaisi todennäköisyys pitkille pakkas- ja hellejaksoille, mutta myös tämänvuotisen kaltaiset alusta loppuun "vaisut" kesät voisivat kukaties yleistyä. Tästä aiheesta tarvitaan kuitenkin vielä paljon lisää tutkimusta.

Lisäksi pakkasia ja helteitä pohdittaessa on syytä muistaa meneillään oleva kasvihuoneilmiön voimistuminen, joka jo sinällään muuttaa kylmiä jaksoja leudommiksi ja lämpimiä kuumemmiksi, riippumatta Jäämeren jään vähenemisen tuomasta lisämausteesta.

Muutamien tutkimusten mukaan meriveden lämpeneminen arktisilla alueilla voisi lämmittää alueita, kuten Grönlannin mannerjäätikköä, jopa yli tuhannen kilometrin päässä sulamisalueesta. Onko tämä mielestäsi mahdollista ja millainen vaikutus merenpinnan nousuun tällä voisi olla?

Ilmavirtauksilla on taipumus tasata lämpötilaeroja. Jään vähenemisen aiheuttama lämpeneminen pyrkii siis leviämään ilmavirtausten mukana Jäämerta ympäröiville alueille, ellei sitten ilmavirtausten muuttuminen tätä jossain kumoa. Lämpeneminen Grönlannissa on tämän perusteella täysin mahdollista, ja myös ilmastomallikokeet näyttävät sitä tukevan. Kyseessä on kuitenkin vain yksi osatekijä kasvihuoneilmiön voimistumisen aiheuttamassa lämpenemisessä Grönlannin alueella. Sen vaikutusta merenpinnan korkeuteen on nykytiedon puutteiden (kuinka paljon jään väheneminen lämmittää Grönlantia kesäaikaan ja kuinka herkkä Grönlannin jäätikkö on lämpenemiselle?) vuoksi hyvin vaikea arvioida. Itse kuitenkin uskoisin kyse olevan paremminkin senteistä kuin kymmenistä senteistä vuosisadan loppuun mennessä.

Entä arktiset jäätyneen metaanin varannot, pidätkö mahdollisena että merijään sulaminen lisää näiden vapautumista matalissa arktisten alueiden merenlahdissa tai mantereiden ikirouta-alueilla? Voiko tällä olla vaikutusta maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen nopeutumiseen?

Merenpohjasta ja maa-alueiden sedimenteistä voi vapautua hiiltä sekä metaanin että hiilidioksidin muodossa. Nykyisellään vapautuvat määrät ovat pieniä, joskin tuoreessa Nature-lehden artikkelissa (Vonk et al. 2012, doi: 10.1038/nature11392) arvioitiin, että yksinomaan Itä-Siperian rannikkoalueelta vapautuva hiilidioksidi vastaisi määrältään useita promilleja ihmiskunnan tämänhetkisistä hiilidioksidipäästöistä. Tulevaisuudessa sekä hiilidioksidin että metaanin vapautuminen voi kuitenkin kiihtyä huomattavasti. Asiantuntija-arvioihin perustuvassa yhteenvedossaan Schur et al. (Nature 2011; doi:10.1038/480032a) arvioivat, että ikirouta-alueilta voisi vapautua tämän vuosisadan aikana yhteensä noin 300 hiiligigatonnin kasvihuonevaikutusta vastaava määrä hiilidioksidia ja metaania, edellyttäen että pohjoinen napa-alue lämpenee hyvin voimakkaasti. Tämä määrä vastaa jo ihmiskunnan 30 vuoden nykyisiä hiilidioksidipäästöjä; tosin tässä ääriskenaariossa myös ihmiskunnan päästöjen oletettiin kasvavan tulevaisuudessa voimakkaasti.

Yllä mainitut luvut kuvaavat kasvihuoneilmiön voimistumisen kokonaisvaikutusta. Merijään vähenemisen osuus lienee tästä vain murto-osa. Periaatteessa jään väheneminen kyllä vaikuttaa sekä meriveden ja ilman lämpötilaa nostamalla että rannikoiden tuulieroosiota voimistamalla.

Koska itse ennakoit, että kaikki merijää sulaa elo-syyskuussa?

Arvaukseni menee viime vuosikymmenten kehitystä ekstrapoloiden 2030-luvulle. Ilmastomallisimulaatiot kertovat kuitenkin, että tällainen ekstrapolointi on ilmaston luonnollisen vaihtelun takia melko heikolla pohjalla (esim. Koenigk et al., Tellus A 2011, doi: 10.1111/j.1600-0870.2010.00474.x). Sen jälkeen, kun syyskuun jääpeite ensimmäistä kertaa putoaa mallisimulaatioissa tämänvuotiselle 3-4 miljoonan neliökilometrin tasolle, voi mennä vielä hyvinkin 40 vuotta, ennen kuin Jäämeri on ensimmäistä kertaa kesällä miltei jäätön. Toisaalta samalta tasolta lähdettäessä voidaan päätyä lähes jäättömään tilanteeseen nopeimmillaan jopa muutamassa vuodessa.

Mallikokeiden mukaan jäiden lähtö ei myöskään ole "kerrasta poikki". Ensimmäisen käytännössä jäättömän kesän jälkeen saattaa tulla vielä useita, jopa kymmeniäkin kesiä, jolloin jäätä jää jäljelle merkittäviä määriä.

Pitäisikö mielestäsi jo alkaa harkita keinotekoisia viilennyskeinoja (kuten rikin suihkuttaminen yläilmakehään tulivuorten tapaan), jotta arktisen merijään häviäminen saataisiin pysäytettyä ja maapallon lämpenemisen aiheuttamia haittoja vähennettyä?

Jäämeren jään väheneminen on ilmastonmuutosongelmassa vain yksi ja ehkä ylidramatisoitu ainesosa. Jos keinotekoisia jäähdytyskeinoja ryhdytään vakavissaan pohtimaan, niin motivaation täytyy lähteä laajemmin lämpenemisen hillitsemisestä.

Periaatteessa esimerkiksi yläilmakehän hiukkasten lisääminen laskisi lämpötiloja maapallolla melko nopeasti. Hiukkasten lyhyen viipymäajan (vuosia) vuoksi niiden syöttöä tulisi kuitenkin jatkaa niin kauan kuin ilmakehässä on jäljellä merkittävä määrä ihmiskunnan tuottamia kasvihuonekaasuja - ilmeisesti siis vuosisatojen ajan. Jos kasvihuonekaasujen pitoisuuksien annetaan samanaikaisesti edelleen nousta, käytettävää hiukkasmäärää pitäisi lisäksi kaiken aikaan kasvattaa.

Oma ongelmansa on sekin, etteivät rikkihiukkaset ole "negatiivista hiilidioksidia": ne kumoavat osan kasvihuonekaasujen lisääntymisen vaikutuksista mutteivät kaikkia (esim. Rasch ym. 2008, Philosophical Transactions of the Royal Society A, doi:10.1098/rsta.2008.0131). Joillain maapallon alueilla niiden lisäämisestä voisi hyvinkin olla enemmän haittaa kuin hyötyä, kun esimerkiksi sadeolot muuttuvat ilmakehän kiertoliikkeen muuttuessa. Nämä tarkoituksellisen ilmastonmuokkaamisen alueelliset haitat - jotka toki ovat nykytietämyksellä vielä huonosti ennustettavissa - toisivat kansainväliseen ilmastopolitiikkaan aivan uuden ja hankalasti hallittavan ulottuvuuden.

En tyrmää keinotekoistenkaan jäähdytyskeinojen käyttöä, mutta ei tässäkään asiassa hosumalla hyvä tule. Tarvitaan lisää tutkimustietoa, käytännössä siis entistä tarkempaa mallitusta, siitä miten nämä menetelmät ilmastoon ja ympäristöön laajemminkin vaikuttaisivat. Tässä yhteydessä ei pidä myöskään unohtaa positiivista säteilypakotetta aiheuttavien lyhytikäisten ilmansaasteiden (esim. noki ja troposfäärin otsoni) osuutta (esim. Hansen ym. 2007, Philosophical Transactions of the Royal Society, doi: 10.1098/rsta.2007.2052; Shindell ja Faluvegi 2009, Nature Geoscience, doi: 10.1038/NGEO473). Jos näiden pitoisuuksia saadaan laskettua, saataisiin tällä ensiapua lämpenemiseen ns. luonnollista tietä, ilman keinotekoisten jäähdytyskeinojen todennäköisesti poikimia poliittisia ongelmia.

Arktinen meri.

Kuva: NOAA

Bookmark and Share






44

+11%  +8%  -1%  +4%  -1%

Yhteensä kton CO2 ekv:
734
  - Maatalous:
12
%
  - Jätehuolto:
6
%
  - Lämmitys:
38
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
14
%
  - Tieliikenne:
31
%
Asukasta kohden:
139
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isnÂ’t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: “Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París”

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
Äänekoski

Ilmakehän CO2-pitoisuus (ppm, miljoonasosaa)

Latest data for atmospheric CO2




Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni