Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 22.10.2019

Blogi

Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:

Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa


05.02.2019 12:16

Suomi on metsäinen maa. Kun maata tarvitaan rakentamiseen tai maatalouteen, kohdistuu muutos väistämättä metsiin. Vaikka metsäkato eli metsien raivaaminen muuhun maankäyttöön onkin nykyään suhteellisen vähäistä, sen vaikutukset kasvihuonepäästöihin ja samalla Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ovat kuitenkin merkittävät.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsää on otettu muuhun maankäyttöön vuosittain noin 0,1 % metsäalasta eli vajaat 19 000 hehtaaria vuodessa. Metsäkadosta aiheutuvat päästöt ovat vuosittain noin 3-4 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Määrä on suuruusluokaltaan noin 6 % Suomen kokonaispäästöistä, jotka vuonna 2017 olivat 56 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Mets√§kadon p√§√§st√∂vaikutus on merkitt√§v√§ my√∂s siksi, ett√§ p√§√§st√∂t lasketaan ‚Äď toisin kuin mets√§nielut ‚Äď t√§ysim√§√§r√§isesti mukaan arvioitaessa Suomen maank√§ytt√∂sektorin ilmastotavoitteen saavuttamista. Mets√§kadon ehk√§isemisen vaikutus p√§√§st√∂ihin on lis√§ksi v√§lit√∂n verrattuna esimerkiksi metsitt√§miseen, josta Suomen olosuhteissa on mahdollista saada ilmastohy√∂tyj√§ vasta vuosien kuluttua itse toimenpiteest√§.

Metsäkadon syitä ja suuruusluokkaa, siitä aiheutuvia päästöjä sekä sitä, millaisia keinoja voisimme Suomessa käyttää metsäkadon ehkäisemiseen, on selvitetty juuri päättyneessä MISA-hankkeessa (Maankäyttösektorin toimien mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi). Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsäalan raivauksesta noin puolet on aiheutunut rakentamisesta ja infrastruktuurin kehittämisestä ja noin kolmannes maataloudesta.

"Maankäyttösektorin kustannustehokkain ilmastotoimi olisi välttää turvemailla sijaitsevien metsien raivaamista"

Maankäyttösektorin kustannustehokkain ilmastotoimi olisi tutkimuksen mukaan välttää turvemailla sijaitsevien metsien raivaamista muuhun maankäyttöön. Turvemaita on kuitenkin Suomessa paljon ja esimerkiksi turvepellot ovat Suomen maataloustuotannon rakenteen ja sijoittumisen vuoksi välttämättömiä monille toimiville maatiloille. Entistä isommat karjatilat tarvitsevat usein lisää tilaa lannanlevitystä varten, mikä puolestaan lisää metsien raivausta maatalouskäyttöön.

Metsäkatoa aiheuttavat myös kaupungistuminen sekä liikenne- ja energiajakeluratkaisut, joilla sinänsä pyritään muun muassa liikenteen päästöjen vähentämiseen. Niiden hintana saattaa kuitenkin olla metsäkadosta aiheutuva päästöjen lisääntyminen, mikä myös tulisi huomioida kaavoituksessa. Metsien raivaamisen vaihtoehtona ei saisi myöskään olla tuotantokäytössä olevan maatalousmaan ottaminen rakennuskäyttöön, koska se voisi lisätä painetta metsien raivaamiseen muualla. Kaavoituksessa tulisi aina tarkastella toimenpiteiden kokonaisvaikutuksia ja myös sitä, miten metsä- ja peltomaiden ottaminen rakennuskäyttöön vaikuttaa ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.

"Metsäkatoa voitaisiin ehkäistä erilaisilla kannustimilla ja maankäytön muutoksiin kohdistuvilla maksuilla"

MISA-hankkeessa selvitettiin myös erilaisia ohjauskeinoja, joilla metsäkatoa voitaisiin ehkäistä. Esille nostettiin esimerkiksi erilaiset kannustimet pitkäaikaisten pellonvuokra- ja rehuntuotantosopimusten lisäämiseksi sekä tilusjärjestelyt ja maanvaihtomekanismien kehittäminen. Lannan hyötykäytön edelleen kehittämisellä ja tehostamisella voitaisiin lisäksi välttää pelkästään lannanlevitystä varten tapahtuvaa metsien raivausta.

Myös erilaiset maankäytön muutoksiin kohdentuvat maksut ja hiilikorvaukset olisivat mahdollisia. Kertyneitä maksuja voitaisiin käyttää kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimien, kuten metsityksen, rahoittamiseen. Metsäkadon ehkäisemisen ja metsityksen toimenpiteitä tulee kuitenkin tarkastella aina yhdessä, jotta toimijoita ei kannusteta metsitykseen yhtäällä mutta metsänraivaukseen toisaalla. Maksujen sekä erilaisten hiilikorvauksien ja -vuokrien käyttöönoton toteuttamiskelpoisuudesta sekä niihin liittyvistä haitoista ja hyödyistä tarvitaan lisäksi edelleen lisätietoa.

YK:n ilmastosopimuksen toimeenpanossa metsäkadon torjuminen on ollut kansainvälisesti merkittävä ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpide. EU:ssa on parhaillaan käynnissä julkinen kuuleminen siitä, miten globaalin metsäkadon ehkäisemisen toimia voitaisiin vahvistaa.


Jaana Kaipainen, Neuvotteleva virkamies/maa- ja metsätalousministeriö
Tarja Tuomainen, Erikoistutkija/Luke

Kirjoitus on julkaistu Luonnonvarakeskuksen Blogiartikkeleissa 31.1.2019.

Bookmark and Share






39


Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska