Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 12.11.2018


Maailman merien pinta laski viimeisen vuoden aikana


30.08.2011 09:00

NASAn mittausten mukaan maailman merien keskim√§√§r√§inen pinta on laskenut viime vuoden kes√§n j√§lkeen. T√§m√§n kerrotaan johtuvan El Ni√Īon vaihtumisesta La Ni√Īaksi, mik√§ aiheutti poikkeuksellisen suuren sadem√§√§r√§n mantereiden ylle. Paljon vett√§ on siis haihtunut merist√§ ja satanut maa-alueille, mik√§ on aiheuttanut notkahduksen maailman merien pintaan.

Tilanteen odotetaan muuttuvan normaaliksi ylimääräisen veden valuessa takaisin meriin.

Lämpömittarissa olevan elohopean tavoin myös valtamerien vesi laajenee lämmetessään. Tämä yhdessä Grönlannin ja Etelämantereen sulavien jäätiköiden kanssa nostaa maailman merien keskimääräistä pintaa pitkällä aikavälillä. Yhdysvaltojen ja Ranskan avaruusaluksista Jason-1, Jason-2 ja Topex / Poseidon on seurattu 18 vuoden ajan maailman merien keskimääräisen pinnan asteittaista nousua ilmaston lämmetessä.

Merenpinnan nousu on ollut huomattavan tasaista suurimman osan tästä ajasta, mutta silloin tällöin merenpinnan nousussa tapahtuu pieni notkahdus. Kuluneen vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut suuri notkahdus. Viime kesän ja tämän vuoden kesän välillä maailman merien keskimääräinen pinta laski noin puoli senttimetriä.

Mist√§ t√§m√§ merien pinnan yht√§kkinen lasku sitten johtuu? Ilmastotutkija Josh Willis NASAn Jet Propulsion Laboratorysta, sanoo laskun johtuvan El Ni√Īon ja La Ni√Īan vaihtelusta Tyynell√§merell√§.

Willisin mukaan vuonna 2010 oli melko voimakas El Ni√Īo, joka vuoden loppuun menness√§ vaihtui yhdeksi voimakkaimmista La Ni√Īoista miesmuistiin. T√§m√§ Tyynell√§merell√§ tapahtunut √§killinen muutos aiheutti muutoksia sadem√§√§riin ymp√§ri maailmaa tuoden valtavia tulvia muun muassa Australiaan ja Amazonin alueelle sek√§ kuivuutta Yhdysvaltojen etel√§osiin.

NASAn ja Saksan Aerospace Centerin Gravity Recovery ja Climate Experiment (Grace) -avaruusaluksesta tehdyistä mittauksista saa selkeän kuvan siitä, miten tämä ylimääräinen sade osui mantereiden päälle vuoden 2011 alkupuolella. "Tunnistamalla veden sijainnin mantereilla Grace osoittaa meille miten vesi liikkuu planeettallamme", sanoo Steve Nerem, merenpinnan vaihteluihin perehtynyt tutkija Coloradon yliopistosta.

Mistä tämä kaikki Brasiliaan ja Australiaan satanut ylimääräinen vesi on peräisin? Arvasit oikein: merestä. Joka vuosi valtavia määriä vettä haihtuu maailman meristä. Suurin osa siitä sataa takaisin mereen, mutta osa sataa maa-alueille. "Tänä vuonna maa-alueet saivat normaalia enemmän sadetta niin paljon, että maailman merien keskimääräinen pinta laski viimeisen vuoden aikana", sanoo Carmen Boening, meren ja ilmaston tutkija Jet Propulsion Laboratorysta. Boening kollegoineen esitteli nämä tulokset äskettäin vuosittaisessa Gracen tutkijaryhmän tapaamisessa Texasin Austinissa.

Niille, joiden mielestä nämä tiedot osoittavat merenpinnan tason kääntymistä laskuun pitkällä aikavälillä, Willis huomauttaa, että tällaiset merenpinnan notkahdukset eivät jatku, vaan pitkällä aikavälillä merien pinta jatkaa vankasti nousuaan. Vesi virtaa alaspäin, joten maa-alueille osunut ylimääräinen sade löytää lopulta tiensä takaisin mereen. Kun niin tapahtuu, maailman merien keskimääräinen pinta jatkaa taas nousuaan.

"L√§mmit√§mme t√§t√§ planeettaa, mik√§ lopulta merkitsee merenpinnan nousua", sanoo Willis. "Mutta El Ni√Īo ja La Ni√Īa viev√§t meid√§t aina vuoristoradalle sadem√§√§rien osalta ja t√§llaisina vuosina ne heiluttelevat merien pintaa mielin m√§√§rin."

Ari Jokimäki

Bookmark and Share






42

 +3%  +4%  +6%  +3%  +6%

Yhteensä kton CO2 ekv:
574
  - Maatalous:
15
%
  - Jätehuolto:
7
%
  - Lämmitys:
27
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
9
%
  - Tieliikenne:
41
%
Asukasta kohden:
108
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +5
%

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni