Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 27.05.2019

Ilmastouutisia

METSO-ohjelman väliarviointi kertoo vapaaehtoisen suojelun onnistumisesta


06.03.2019 08:30

Metsien monimuotoisuutta turvaavalla METSO-ohjelmalla suojellut kohteet ovat tuoreen väliarvioinnin mukaan luontoarvoiltaan laadukkaita ja täydentävät hyvin luonnonsuojelualueverkostoamme. Vapaaehtoiseen suojeluun perustuva ohjelma nauttii lisäksi laajaa arvostusta metsänomistajien ja metsäalan muiden toimijoiden parissa.

Vapaaehtoisen luonnonsuojelun ongelmana on pidetty sitä, että suojelua ei voitaisi kohdentaa ekologisesta näkökulmasta riittävän hyvin. Paikkatietoon perustuvat analyysit osoittavat kuitenkin, että METSO-ohjelman suojelukeinoilla on saavutettu ekologisesti varsin laadukas ja toisiinsa nähden hyvin sijoittuvien alueiden verkosto.

Arviointiraportissa esitetään eräitä kehittämisehdotuksia METSO-ohjelmaan. Metsiensuojelua tulisi esimerkiksi kohdentaa entistä vahvemmin eteläisimpään Suomeen, jossa suojeluverkosto on tällä hetkellä kaikkein heikoin. Raportissa ehdotetaan myös METSOn kohdentamista tietyille arvokkaille seuduille luontoarvokeskittymien rakentamiseksi.

- METSO-ohjelma on tärkeä työkalu suomalaisen luonnon monimuotoisuuden varjelussa. Väliarvioinnin tulokset METSO-kohteiden hyvästä ekologisesta laadusta ovat meille tärkeää tietoa. Valtion toimia täydentävän vapaaehtoisen suojelun kehittäminen ja laajentaminen metsistä muihin luontotyyppeihin on ympäristöministeriössä työn alla, kertoo asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

- METSOn vahvuus on, että metsänomistajat ja sidosryhmät ovat ottaneet sen niin hyvin omakseen sekä se, että viranomaisten ja metsäalan yhteistyö sujuu. Toteutuskäytännöt toimivat arvioinnin mukaan hyvin, joten nyt on tärkeintä varmistaa riittävä resursointi, painottaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Vuonna 2008 käynnistetty METSO-ohjelma jatkuu tämän hetkisten päätösten mukaan vuoteen 2025 asti. Ohjelman väliarvioinnin toteuttivat Jyväskylän yliopisto, Pellervon Taloustutkimus (PTT) ja Gaia Consulting Oy ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön tilauksesta. Arvioinnin tekijät suosittelevat, että METSO-ohjelmassa hyväksi havaittuja suojelukeinoja tulisi jatkaa myös ohjelmakauden jälkeen.

Vuoden 2018 tavoitteet saavutettiin hyvin


Ympäristöministeriön hallinnonalalla suojelupäätökset tehdään ELY-keskuksissa, jotka saavuttivat viime vuonna METSO-tavoitteensa lähes täysimääräisesti. Uusia alueita suojeltiin koko maassa yhteensä 4 294 hehtaaria (97 % tavoitteesta), ja kohteiden keskikoko oli noin 10 hehtaaria. Parhaiten METSO-ohjelman toteutus eteni Hämeen ELY-keskuksen alueella, jossa suojeltiin yhteensä 605 hehtaaria uusia kohteita.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla METSO-ohjelmaa toteutetaan kestävän metsätalouden rahoituslailla (Kemera) määräaikaisina ympäristötukikohteina, luonnonhoidon suunnitteluna ja luonnonhoitotöinä. Sopimukset metsänomistajien kanssa tekee Suomen metsäkeskus.

Vuonna 2018 Kemeran puitteissa tehtiin yhteensä 835 määräaikaista ympäristötukisopimusta, ja yhteenlaskettu pinta-ala – 2 541 hehtaaria – ylitti noin viidellä prosentilla vuodelle asetetun tavoitteen. Ympäristötukikohteet olivat pinta-alaltaan keskimäärin kolme hehtaaria, ja kohteista puolet oli pienvesien lähimetsiä. Suojelusopimuksia solmittiin eniten monimuotoisuudelle merkittävistä kangasmetsistä, ja luonnonhoitotöitä toteutettiin erityisesti lehtometsissä ja paahde-elinympäristöissä. Lisäksi toteutettiin uuden toimintamallin mukainen monimuotoisuutta edistävä kulotushanke, ja vastaavia hankkeita aiotaan tulevina vuosina toteuttaa lisää.

ELY-keskusten suojelutavoite vuodelle 2019 on 4 500 hehtaaria, ja määrärahaa suojelua varten on käytettävissä noin 25 miljoonaa euroa. Eniten kohteita toivotaan tarjolle eteläisestä Suomesta. Ympäristötukisopimusten osalta tavoite on 2600 hehtaaria ja luonnonhoidon osalta 200 hehtaaria. Määrärahaa näihin töihin on käytettävissä noin 6 miljoonaa euroa.

METSO-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteishanke, joka perustuu valtioneuvoston periaatepäätöksiin. Ohjelman käynnistänyt periaatepäätös tehtiin vuonna 2008, ja se uudistettiin vuonna 2014. Vapaaehtoisuuteen pohjaava METSO tarjoaa maanomistajalle mahdollisuuden suojella metsäänsä korvausta vastaan, joko pysyvästi tai määräaikaisesti. METSO-ohjelmassa toteutetaan myös luonnonhoitoa ilman maanomistajalle aiheutuvia kuluja. Metsän sopivuus METSO-kohteeksi arvioidaan ensin alkuvaiheen kartoituksessa. Jos alue soveltuu METSO-kohteeksi, maanomistajan kanssa neuvotellaan suojelukeinosta. Saatuaan korvaustarjouksen maanomistaja tekee asiasta lopullisen päätöksen.

MMM, YM/CO2-raportti

Bookmark and Share






19


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska