Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 10.12.2019

Ilmastouutisia

Liikenteen hiilidioksidipäästöt leikataan puoleen, ihmisten ja tavaroiden liikkumista helpotetaan 2,4 miljardin investoinneilla ja uusia asuntoja rakennetaan 16 500 vuosittain


12.11.2018 09:00

Helsingin seudusta tehdään vähäpäästöinen, houkutteleva, hyvinvoiva ja elinvoimainen. Seudulla asuu vuonna 2050 kaksi miljoonaa ihmistä. Työpaikkoja on yli miljoona. Seudun elinvoimaisesta kasvusta huolimatta liikenteen kasvihuonekaasupäästöt leikataan seudulla puoleen vuoden 2005 tasosta 2030 mennessä. Koko seudun yhteistyönä tehty maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnitelma osoittaa, miten Helsingin seudun kunnat ja valtio toteuttavat nämä asettamansa tavoitteet 12 vuodessa.

Liikenteen hiilidioksidipäästöistä saadaan Helsingin seudulla leikattua puolet pois vuoden 2005 tasosta seuraavan 12 vuoden aikana, jos maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 –suunnitelmaluonnoksen tarjoamat keinot otetaan riittävällä voimakkuudella käyttöön.

MAL 2019 on Helsingin seudun 14 kunnan strateginen suunnitelma, jossa kerrotaan, miten Helsingin seutua kehitetään 2019–2050. Suunnitelma on tiekartta siihen, miten seudun liikenteen päästöt saadaan laskuun, asukkaiden arjesta tehdään sujuvaa, ihmiset voivat löytää kodin kohtuullisella hinnalla, hyvien liikenneyhteyksien varresta ja työpaikoille on helppo kulkea.

Koko seudun yhteistyönä tehty suunnitelma listaa lukuisia konkreettisia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi.

”Lokakuun alussa julkaistu IPCC:n ilmastoraportti osoitti meille kaikille, ettemme voi viivytellä päästöleikkauksissa. Helsingin seudun merkitys päästöjen vähentämisessä on suuri. Onneksi meillä on myös vaikuttavat ja konkreettiset keinot siihen tarjolla”, HLJ-toimikunnan puheenjohtaja, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi toteaa.

Tiemaksut ja sähköautojen yleistyminen ovat tehokkaimmat keinot saada tieliikenteen päästöt laskuun.

Tiemaksut vähentävät henkilöautoilla ajettavia kilometrejä ja samalla päästöjä. Ne vähentäisivät myös ruuhkautumista ja toisivat kaivattua lisärahaa liikenteen investointeihin ja palveluihin. Jotta tiemaksuja voidaan kokeilla, Suomeen tarvitaan tiemaksut mahdollistava lainsäädäntö.

”Maksujen käyttöönotto lyhentäisi henkilöautojen, tavaraliikenteen ja joukkoliikenteen matka-aikoja ja vähentäisi liikenneonnettomuuksia seudulla. Valmistelussa pitää varmistaa, etteivät maksut ole kohtuuttomia tienkäyttäjille ja että tuotot käytetään seudun liikennejärjestelmään”, HSL:n osastonjohtaja Sini Puntanen toteaa.

Jotta päästöt saadaan alas, sähkö- ja vähäpäästöisten autojen osuuden pitää kasvaa merkittävästi. Valtiolta tarvitaan keinoja, esimerkiksi verotuksen uudistamista ja hankintatukia, joilla tuetaan sähkö- ja vähäpäästöisten autojen hankkimista.

Laadukkaita asuntoja rakennetaan riittävästi ja erilaisiin tarpeisiin

Helsingin seutu kasvaa voimakkaasti. Kasvun pitää tapahtua kestävästi nykyistä kaupunkirakennetta täydentämällä. Suunnitelma ohjaa rakentamaan asuntoja ja työpaikkoja seudun keskuksiin, asemanseuduille ja joukkoliikennekäytäviin, joista ihmisten on helppo liikkua. Tällä halutaan taata, että arki on sujuvaa. Nykyisen kaupunkirakenteen kehittäminen ja joukkoliikenneyhteyksien parantaminen ovat myös tärkeimpiä keinoja torjua eriytymistä eli segregaatiota.

MAL-suunnitelman tavoitteena on, että seudulle rakennetaan joka vuosi 16 500 uutta asuntoa. Erilaisiin elämäntilanteisiin ja erilaisille perheille, yksineläjille ja yhteisöille pitää löytyä asuntoja riittävästi ja kohtuullisella hinnalla.

”Samalla pitää varmistaa, että rakentamisen laatu on hyvää ja asuinympäristöt pysyvät viihtyisinä. Seudun asukkaille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan ihmiset arvostavat eniten kävelyetäisyydellä olevia palveluita, luonnon läheisyyttä, kohtuullista asumisen hintatasoa sekä sujuvia yhteyksiä työ- tai opiskelupaikalle”, sanoo MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja, Helsingin kaupungin toimialajohtaja Mikko Aho.

Investointeja tehdään eniten raide- ja pyöräliikenteeseen, elinvoimainen seutu houkuttelee osaajia

Helsingin seutu tuottaa 38 prosenttia Suomen kansantuotteesta, seudulla on neljännes Suomen toimipaikoista ja kolmannes yrityssektorin henkilöstöstä.

”Kilpailemme muiden Itämeren alueen metropolien kanssa osaavasta työvoimasta, investoinneista ja kansainvälisistä yrityksistä, joten seudun menestys on elintärkeää koko Suomen kilpailukyvylle”, sanoo Mikko Aho

MAL 2019-suunnitelman tavoite on tehdä seudusta houkutteleva ja toimiva nykyisille ja uusille asukkaille, joita tulee seudulle ennusteen mukaan yli puoli miljoonaa vuoteen 2050 mennessä.
”Tärkeänä tavoitteena on, että yritykset saavat seudulta töihin tarvitsemansa osaajat. Työvoiman saavutettavuus paranee merkittävästi suunnitelman tarjoamien toimien avulla”, sanoo Mikko Aho.

Jotta liikkuminen Helsingin seudulla olisi kestävää ja sujuvaa, sen perustana tulee olla toimiva joukkoliikenne. MAL 2019 -suunnitelman mukaan investointeja tehdään erityisesti raide- ja pyöräliikenteen parantamiseen. Tieliikenteessä keskitytään tavara- ja joukkoliikenteen sujuvuuden parantamiseen.

Liikkumista helpotetaan 2,4 miljardin investoinneilla, joista pääosa parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä.

Merkittäviä 2020-luvulla aloitettavia joukkoliikenneinvestointeja ovat Espoon kaupunkirata, Pasila-Riihimäki-radan kapasiteetin lisääminen, seudullisen pikaraitiotieverkoston laajentaminen viidellä uudella linjalla Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sekä metron kapasiteettia lisäävät investoinnit.

Suunnitelmassa varaudutaan Helsingin kantakaupungin alla kulkevan Pisara-radan rakentamisen aloittamiseen.

”Ennen Pisara-radan aloittamista pitää ratasuunnitelma ja liikennöintisuunnitelma kuitenkin päivittää. Rantaradalle ja pääradalle tulee rakentaa uudet seisontavarikot lähijunille. Ilman niitä Pisara-rata ei tuo kaivattua helpotusta junien liikennöintiin eikä ratapihan kapasiteettiongelmiin. Myös junien kulunvalvontajärjestelmä pitää suunnitella huolella. Pisara-rata tulee toteuttaa ennen Lentorataa, joka kulkee Helsingistä lentoaseman kautta pääradalle ja oikoradalle”, Puntanen sanoo.

Raideinvestointien lisäksi MAL-suunnitelmassa esitetään merkittäviä investointeja pyöräliikenteen edistämiseen.

”Laadukkaat pyöräliikenteen väylät ovat useiden tutkimusten mukaan keskeisin tapa vaikuttaa kulkumuodon valintaan ja kasvattaa pyöräliikenteen määrää. Laadukkaan, eheän ja kattavan pyöräliikenteen pääverkon toteuttaminen on keskeinen osa suunnitelmaa”, Sini Puntanen sanoo.

Tieinvestointeja tehdään niin, että ne parantavat valtakunnallisen tavaraliikenteen sujuvuutta Tavaraliikenteen yhteyksiä parannetaan muun muassa Keski-Uudellamaalla Järvenpäästä valtatie 3:n suuntaan, Kehä III:lla sekä valtatiellä 4.

Koko Helsingin seutu mukana päätöksenteossa

Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua tehdään Helsingin seudun kuntien, niiden asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden sekä valtion tiiviinä yhteistyönä.

HSL vastaa maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnittelussa liikennejärjestelmäosion valmistelusta. Suunnitelma hyväksytään seudun päätöksenteossa keväällä 2019, jonka jälkeen sitä aletaan toteuttaa. MAL 2019 -suunnitelma tulee olemaan lähtökohta valtion ja kuntien välisen MAL-sopimuksen valmisteluun.

”MAL-suunnitelmassa esitetyt keinot tukevat myös valtion tavoitteita edistää kestävää yhdyskuntakehitystä ja riittävää asuntotuotantoa sekä leikata liikenteen päästöjä. Luonnoksessa on tarvittavat ainekset valtion ja kuntien välisen MAL-sopimuksen solmimiseen. Kuljemme hyvään suuntaan”, sanoo ympäristöministeriön rakennusneuvos Matti Vatilo.

HSL:n hallitus lähetti MAL 2019 –suunnitelmaluonnoksen nyt omalta osaltaan lausuntokierrokselle Helsingin seudun kuntiin, valtiolle ja muille sidosryhmille. Suunnitelma on kokonaisuus, jonka maankäyttöä ja asumista koskevat osat käsitellään vielä Helsingin seudun yhteistyökokouksessa 13.11. Myös asukkaat voivat ottaa lausuntovaiheen aikana kantaa suunnitelmaluonnokseen.

HSL/CO2-raportti

Bookmark and Share






48


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska