Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.06.2018


"Kiinteistöjen kuntoarvioijan pätevyysvaatimus toisi turvaa asuntokauppoihin"


13.02.2014 11:07

Kauppakamarin mukaan Suomessa on jatkuvasti vireillä satoja asunto- ja kiinteistökauppariitoja, joiden taustalla on kosteus- ja homevaurio. Näiden riitojen välttämisessä avainasemaan nousevat ennen kauppaa tehtävät asiantuntevat ja syvälliset kuntotarkastukset.

Ympäristöministeriön koordinoimien Kosteus- ja hometalkoiden Asuntokaupan turvan parantamisen hanke on esittänyt kuntotarkastusten laadun parantamista mm. valtakunnallisella kuntoarvioijan pätevyys- ja valvontajärjestelmällä. Päätös lainvalmistelutoimien aloittamisesta on nyt ympäristö- ja oikeusministeriöillä.

Jo viisi vuotta toiminut Kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelma on osoittanut, että kosteus riivaa käytännössä koko rakennuskantaamme. Nykyään ongelmia kartoittaa hyvin kirjava palveluntarjoajien joukko. Kiinteistöjen kuntotarkastuksia voi lähtökohtaisesti suorittaa kuka tahansa osaamis- ja koulutustaustasta riippumatta.

“Kosteus- ja homeongelmien havaitseminen edellyttää monessa tapauksessa pintamittauksia syvällisempää, rakenteiden avaamiseen perustuvaa asiantuntija-analyysiä. Vaurioiden selvittäminen jälkikäteen on lähes poikkeuksetta kallista, vaivalloista ja aikaa vievää", kertoo kuntotutkimuksia ja -tarkastuksia suorittava HTT-tavarantarkastaja Hannu-Olavi Leisimo .

Kosteus- ja hometalkoisiin liittyvän Asuntokaupan turvan parantaminen -hankkeen loppuraportti esittää, että kuntotarkastusten laadun kohentamiseksi kuntotarkastajien pätevyydestä tehtäisiin pakollista. Silloin vain pätevät ja rekisteröityneet toimijat voisivat suorittaa kuntoarvioita. Järjestelmän ylläpitäjäksi on ehdotettu yksityistä rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyyksistä vastaavaa FISE Oy:tä tai ympäristöministeriön alaista Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskusta (ARA). Lain säätäminen kuuluisi oikeusministeriölle.

“Laki määrittelisi kuntoarvioijien pätevyyteen ja valvontaan sekä kuntoarvion sisältöön liittyvät vaatimukset. Tavoitteena on asuntokaupan turvallisuuden parantaminen ja riitojen ennaltaehkäiseminen. Myös kuntotarkastusraportti tulisi saada paremmin palvelemaan kaupan osapuolia. Tässä apuna toimisi yhtenäinen raporttipohja ja vaatimus selkokielisestä ja ymmärrettävästä tyylistä", kertoo Asuntokaupan turvan parantaminen -hanketta vetänyt asianajaja, oikeustieteen tohtori Tiina Koskinen-Tammi .

Koskinen-Tammi puhui kuntotarkastuksiin liittyvistä uudistushankkeista Keskuskauppakamarin Tavarantarkastajapäivässä. Keskuskauppakamarin ylläpitämässä Hyväksytty tavarantarkastaja (HTT) -järjestelmässä toimii myös kuntotarkastusalalla pätevyytensä osoittaneita asiantuntijoita.

“On erittäin tärkeää taata tarkastuksen laatu ja tarkastusraportin hyödynnettävyys teettämällä tarkastus kokeneella ja puolueettomalla asiantuntijalla. Valvottu ammattiosaaminen on HTT-tarkastajien vahvuus. HTT-tarkastajat ovat osoittaneet asiantuntemuksensa vaativalla HTT-kokeella ja ovat sitoutuneet toimimaan ehdottoman puolueettomasti ja huolellisesti tavarantarkastusta koskevaa ohjesääntöä noudattaen", korostaa HTT-järjestelmää ylläpitävän Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju .

HTT-tavarantarkastajat:

- Puolueettomia ja ammattitaitoisia asiantuntijoita, jotka suorittavat palveluiden ja tavaroiden teknisiä tarkastuksia eri asiantuntemusalueilla (mm. kiinteistöjen kuntotarkastukset ja sisäilmaselvitykset ja rakenteiden kuntotutkimukset)

- Noin 200 tarkastajaa ja vuosittain noin 1000 tavarantarkastusta ympäri Suomea

- HTT-tarkastuksia teetetään esimerkiksi kun tarvitaan puolueetonta arviota siitä, onko auton maalaus asianmukainen, onko kylpyhuoneen vesieristykset tehty normien mukaisesti tai vastaako tuotantolinjan toiminta sovittua

- Nimikkeen edellytyksenä alan koulutus ja pitkä työkokemus sekä HTT-kokeen hyväksytty suorittaminen

- Sitoutuneet toimimaan ehdottoman puolueettomasti, huolellisesti ja tavarantarkastusta koskevaa ohjesääntöä noudattaen

- Antaneet oikeudessa tavarantarkastajan vakuutuksen

- HTT-kokeen järjestää ja toimintaa valvoo Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta.

CO2-raportti

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

18.06.2018
Peltojen kipsikäsittely mullistaisi Itämeren vesiensuojelun - jopa Saaristomeren kirkastumiselle uutta toivoa

15.06.2018
Aurinkoenergiaa Helsingin kaupungin rakennuksiin

14.06.2018
Espoon Otsolahteen hulevesien laatua parantava biosuodatusrakenne

13.06.2018
Uusi jäteveden poistoputki pitää Itämeren puhtaampana

11.06.2018
Suomi sai juhlavuosilahjoina yli 8000 hehtaaria uusia suojelualueita

08.06.2018
HSY ja Fortum sopivat maanvuokrauksesta Ämmässuolle rakennettavaaa energiantuotantolaitosta varten

06.06.2018
Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

05.06.2018
Suomi kutsuu yrityksiä ja tutkimuslaitoksia kehittämään Ahvenanmaasta puhtaan energiajärjestelmän älykästä testialuetta

04.06.2018
Komissio haluaa rajoittaa kertakäyttömuovien päätymistä meriin ja luontoon

01.06.2018
Hiilipörssi avautuu - uusi alku tuhotuille soille

30.05.2018
Kärkihankerahoituksella parannetaan vesien ja Itämeren tilaa

28.05.2018
Jätteille valmisteilla markkinapaikka

25.05.2018
Kaupungistuminen ja energiantuotannon tekninen kehitys helpottavat Itämeren ympäristötavoitteisiin pääsyä

23.05.2018
Ympäristöministeriöltä 1,85 miljoonaa euroa avustuksia järjestöille ja ympäristönhoitoon

21.05.2018
Mikä pysäyttäisi pelloilta valuvat ravinteet? 3 vesiensuojelumenetelmää vertailussa

18.05.2018
Väitös: Linnut käyttävät monimuotoista informaatiota elinympäristön valinnassa

16.05.2018
Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö tiivistävät yhteistyötä kosteikkolintulajien elinympäristöjen suojelemiseksi

07.05.2018
Valiolle energiatukea liikennebiokaasun tuotantoon lietelannasta

03.05.2018
Ilmastoneuvottelut Bonnissa käynnissä - tavoitteena edetä Pariisin sopimuksen säännöissä

30.04.2018
Suomen maatalouden vesiensuojelutoimet mallina EU:n tulevassa maatalouspolitiikassa?

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni