Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 19.09.2019

Ilmastouutisia

Kantokyky ylitetty - loppuvuosi eletään taas velaksi


27.09.2011 16:08

Huomisesta alkaen ihmiskunta elää yli varojensa, kuluttaen luonnonvaroja ja päästäen ilmakehään hiilidioksidia enemmän kuin maapallo pystyy vuodessa tuottamaan ja sitomaan. Laskelma perustuu yhdysvaltalaisen Global Footprint Networkin mittauksiin.

Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen vuosittain laskema ekologinen jalanjälki kuvaa sitä, miten suuri määrä maa- ja merialueita tarvitaan tuottamaan luonnonvarat, joita ihmiskunta tarvitsee elintasonsa ylläpitämiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen sitomiseen. Maailman ylikulutuspäivänä (Earth Overshoot Day) ihmiskunnan tarpeet ylittävät ekosysteemien kyvyn tuottaa luonnonvaroja, käsitellä jätteitä ja ihmisen tuottamia päästöjä. Loppuvuosi eletään niin sanotusti velaksi.

"Ihmiskunnan hyvinvointi perustuu viime kädessä ekologisten järjestelmien kykyyn tuottaa ekosysteemipalveluita. On tärkeää tietää, elämmekö luonnon sietokyvyn rajoissa ja voivatko tulevat sukupolvet tyydyttää tarpeensa kuten me", ympäristöneuvos Sauli Rouhinen ympäristöministeriöstä sanoo.

Rouhisen mukaan ekologisen jalanjäljen lisäksi on tärkeää tarkastella koko ajan kasvavaa hiilijalanjälkeä. Luonnonvarojen kestävämmän käytön lisäksi on lisättävä ponnistuksia myös kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

"Ristiriita luonnon kantokyvyn ja elintapamme edellyttämien luonnonvarojen käytön välillä on kestämätön. YK:n arvioiden mukaan maailman väkiluku saavuttaa lokakuun lopussa seitsemän miljardia. Kysymys siitä, kuinka löydämme kestävämpiä tapoja ylläpitää elintasoamme myös tulevaisuudessa, on yhä polttavampi", Rouhinen jatkaa.

Viime vuonna ylikulutuspäivä osui elokuun loppupuolelle. Muutos ei kuitenkaan kerro suunnasta kohti kestävämpää luonnonvarojen käyttöä, vaan tarkentuneista tutkimusmenetelmistä. Keskimäärin ylikulutuspäivä on aikaistunut kolmella vuorokaudella vuosittain.

Euroopassa Suomi on Ruotsin ja Latvian ohella maa, jonka kulutus pysyy biokapasiteetin rajoissa. Talous on kuitenkin avoin ja vientiin sitoutuneet luonnonvarat ja kasvihuonekaasupäästöt kuormittavat luontopääomaa. Suomen vientiteollisuuden ekologinen jalanjälki onkin suurempi kuin maamme biokapasiteetti. Jos jokainen ihminen jättäisi suomalaisen ekologisen jalanjäljen, tarvittaisiin useampi maapallo.

"Valitettavasti käytettävissä on vain yksi maapallo. Maailman ylikulutuspäivä korostaa ihmiskunnan yhteistä haastetta: uusiutuvat luonnonvarat ovat yhteinen oikeus, ei minkään maan omaisuutta. Meidän on löydettävä kulutustaso, joka olisi jokaisen maapallon kansalaisen saavutettavissa, jos resurssit jaettaisiin tasan", ympäristöneuvos Sauli Rouhinen sanoo.

Ympäristöministeriö - CO2-raportti

Bookmark and Share






34


Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat

Lisää blogeja >>

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska