Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 26.03.2019

Ilmastouutisia

John Nurmisen Säätiön johtama SEABASED-hanke testaa keinoja meren sisäisen kuormituksen vähentämiseksi


29.06.2018 12:20

Itämeri on monella tavalla haavoittuvainen

Kuva: CO2-raportti.fi

Suomalais-ruotsalaisessa yhteistyöhankkeessa tarkastellaan uusia merensuojelun menetelmiä ja pilotoidaan pienen mittakaavan paikallisia toimia mereen jo päätyneen ravinnekuorman vähentämiseksi ja rehevöitymisen hillitsemiseksi Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin rannikolla. John Nurmisen Säätiön johtama uusi kolmivuotinen SEABASED-hanke (Seabased Measures in Baltic Sea Nutrient Management) käynnistyi huhtikuussa 2018. Säätiön yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ahvenanmaan maakuntahallitus, Ahvenanmaan kalankasvattajayhdistys sekä Tukholman yliopisto, Itä-Götanmaan lääninhallitus ja Baltic Works Commission.

Hanketta osarahoittaa EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma ja sen budjetti on kokonaisuudessaan noin 2,8 miljoonaa euroa, josta säätiön osuudeksi jää kansallisen vastinrahoituksen jälkeen noin 40 000 euroa.

Vanhat synnit painavat, ilmastonmuutos tuo uusia haasteita

Itämereen maalta tulevaa ravinnekuormitusta on viime vuosina leikattu merkittävästi. Erityisesti itäisellä Suomenlahdella yksin säätiön yhteistyöhankkeissa on Suomenlahtea rehevöittävän, leville käyttökelpoisen liukoisen fosforin vuotuista kuormitusta saatu vähennettyä jopa 75 prosenttia. Rehevöityminen on tästä huolimatta edelleen Itämeren laajamittaisin ongelma. Ilmastonmuutoksen ennustetaan kiihdyttävän meren rehevöitymistä tulevaisuudessa, sillä sateisuuden lisääntyminen lisää myös ravinteiden huuhtoutumista maalta mereen.

Rehevöitymistä pitää yllä paitsi maalta mereen tuleva kuormitus, myös meren pohjaan vuosikymmenten aikana päätyneet ravinteet. Hapettomissa olosuhteissa tästä meren pohjan fosforivarannosta vapautuu leville käyttökelpoista ja rehevöitymistä ruokkivaa fosforia takaisin veteen. Tätä ilmiötä kutsutaan meren sisäiseksi kuormitukseksi.

SEABASED-hankkeen ohjausryhmässä toimiva vanhempi tutkija Jouni Lehtoranta Suomen ympäristökeskuksesta kertoo: ”Vuosittain meren pohjalle laskeutuu ja sieltä vapautuu takaisin veteen suuria määriä fosforia. Fosforia alkaa vapautua pohjalta ylimäärin, kun meri rehevöityy ja veteen muodostuu epäedulliset kerrostuneisuusolot, jotka estävät pohjanläheisen veden happivaraston täydentymisen. Esimerkiksi pienillä lahdilla lämpötilakerrostuneisuus voi johtaa kesäaikaiseen hapettomuuteen ja runsaaseen fosforin vapautumiseen pohjasta veteen. Lahden veteen kerääntyy suuri määrä fosforia, joka aiheuttaa paikallista rehevöitymistä.”

Uudet toimet täydentämään nykyisiä, perusteellinen arviointi tarpeen

Rehevöitymisen torjumiseksi maalta tulevan kuormituksen vähentäminen on edelleen ensiarvoisen tärkeää. Samalla on kuitenkin oleellista tutkia ja kartoittaa, miten meressä jo olevan ravinnekuorman haittavaikutuksia voitaisiin vähentää. Sisäisten ravinnevarastojen pienentämiseksi ja ravinteiden vapautumisen vähentämiseksi kehitetään parhaillaan erilaisia menetelmiä, joiden toimivuudesta ja vaikutuksista on toistaiseksi saatavilla vain vähän tutkimustietoa tai käytännön kokemuksia.

SEABASED-hankkeesta John Nurmisen Säätiössä vastaava projektipäällikkö Miina Mäki korostaa, että hankkeessa pilotoitavat toimenpiteet arvioidaan perusteellisesti: ”SEABASED-hankkeessa kartoitetaan ensin huolellisesti kehitteillä oleviin uudenlaisiin menetelmiin liittyviä riskejä. Vuoden 2019 aikana toteutetaan paikallisia, pienen mittakaavan käytännön pilotteja, joilla pyritään parantamaan koealueiksi valittavien pienten syvänteiden tai merenlahtien tilaa, ja joista saadaan sen lisäksi arvokasta tietoa menetelmien vaikuttavuudesta, soveltuvuudesta ja kustannuksista. Pilottien toteutuksesta saatava sekä muu hankkeessa kerättävä tieto kootaan yhteen, helposti saataville ja mahdollisimman vertailukelpoiseen muotoon, menetelmien mahdollista jatkokäyttöä ajatellen.”

Apulaisprofessori Lena Bergström Sveriges Lantbruksuniversitetista lisää: ”Uusien paikallisten ratkaisujen hakeminen Itämeren hyvän ekologisen tilan palauttamiseen on äärimmäisen tärkeää. Samalla kaikki toimenpiteet pitää suunnitella ja arvioida huolella. Vähentyneen ravinnekuorman odotetaan hyödyttävän lajeja ja elinympäristöjä niillä alueilla, joissa toimenpiteitä kokeillaan. Elinympäristön parantumisen tuomat hyödyt lisäävät myös alueiden asukkaiden hyvinvointia.

Hankkeessa pilotoitavia toimia ovat mm. sedimentin aktiivisen, happea kuluttavan pintakerroksen poistaminen, ravinteikkaan pohjanläheisen veden kierrättäminen hyötykäyttöön maataloudessa sekä fosforin sitominen merenpohjan sedimenttiin kalkkikivipohjaisen luonnonmateriaalin avulla. Lisäksi Ahvenanmaalla suunnitellaan merellisen habitaattipankin konsepti, joka voi jatkossa toimia yhtenä paikallisena merensuojelun työkaluna ja on sovellettavissa myös muille merialueille.

John Nurmisen Säätiö/CO2-raportti

Bookmark and Share






8


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska