Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 25.04.2019

Blogi

Leena Kontinen:

Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut


28.01.2016 09:00

Kaksi viikkoa Pariisissa ilmastoneuvotteluja, mikä jäi mieleen voimakkaimpana; turvatarkastukset, ruokajonotukset, screenille heijastetut sopimuksen sulkulauseiden rivit… Ei, vaan erilaiset ihmiset; ihmisten yhteinen kokoontuminen maailman eri puolilta aikamme suurinta ongelmaa ratkaisemaan. Osa pääsi suoraan sopimuksen ääreen vaikuttamaan, osa vaikutti tarkkailijoina varsinaisten kokoussalien ulkopuolella, ja osa taas koko kokousalueen ulkopuolella tapahtumissa. Kaikilla oli tärkeä rooli, vaikkei sitä kaikkialla nähtäisikään.

Vaikuttavimpia hetkiä oli, kun yhdessä yli 600 kansalaisyhteiskunnan edustajan kanssa - mm Kansainvälisestä Maan ystävistä, Greenpeacesta, WWF:sta ja monista muista ympäristöjärjestöistä, ammattiyhdistysliikkeestä ja kirkosta - ensin lattialla istuen ja sitten marssien joukolla kokoussalin ulkopuolella vaadittiin yhteen ääneen ilmasto-oikeudenmukaisuutta - nyt. Ilmastoliikkeen voimauttava voima tuntui saavan hetkeksi maailman paikalleen.

Ilmasto-oikeudenmukaisuutta vaadittiin useissa rauhanomaisissa tempauksissa, joita Kansainvälinen Maan ystävät tai Euroopan Nuoret Maan ystävät oli järjestämässä. Myös monet todistajat, jo nyt eniten ilmastonmuutoksesta kärsivistä yhteisöistä eri puolilta maailmaa kertoivat suoraan omista kokemuksistaan. Köyhät, ilmastonmuutoksen aiheuttamiseen vähiten osalliset kärsivät sen seurauksista kaikkein eniten. Tätä suunnatonta epäoikeudenmukaisuutta tulisi rikkaiden, historiallisesti vastuussa olevien ja kykenevien maiden korvata rahallisella ja muulla tuella sopeutumiseksi, mutta myös kestävämmän energiantuotannon ja muun tarvittavan muutoksen avuksi. Lisäksi täytyisi olla oma varma ja toimiva mekanisminsa vahinkojen ja menetysten korvaamiseksi.

Kuultiinko oikeudenmukaisuuden vaatimus sopimuksessa , joka 12.12. 2015 hyväksyttiin? Kansainvälisen Maan ystävien sekä muiden ilmasto-oikeudenmukaisuusliikkeen edustajien mukaan uusi ilmastosopimus ei vastaa ilmastonmuutoksen haasteeseen riittävällä kunnianhimolla ja oikeudenmukaisuudella eikä tarjoa kaikkein heikoimmassa asemassa oleville, jo nyt ilmastonmuutoksesta eniten kärsiville mitään konkreettista turvaa, apua tai korvausta. Kansalaisyhteiskunnalla on paljon työtä edessä tilanteen korjaamiseksi.

Uusi ilmastosopimus on kuitenkin riittämättömyydessäänkin saavutus, jossa suurin osa maailman maista ensimmäistä kertaa yhdessä tunnustaa ilmastonmuutoksen vakavuuden ja antaa lupaukset päästövähennystoimistaan. Siinä mainitaan myös viimein 1,5 asteen tavoite, raja, minkä alapuolella maapallon keskilämpötilan tulee pysyä, jotta ilmastonmuutoksen kaikkein vakavimmilta seurauksilta olisi mahdollisuus välttyä. Esim. monille pienille saarivaltioille se merkitsee olemassaolon edellytystä, ja onkin aika käsittämätöntä miten kansainvälisessä yhteisössä aiemmin on voitu valita rajaksi 2 astetta ja samalla ikään kuin vain vilkuttaa hyvästiksi monille kokonaisille valtioille.

Maiden nyt antamat päästövähennyslupaukset veisivät meidät kuitenkin miltei 3 asteeseen, joten tarvitaan välittömästi tarkistuksia ja tiukempia toimia. Sopimukseen sisältyy vuodesta 2020 alkaen päästövähennyslupausten tarkistukset 5 vuoden välein, mutta ei niiden tiukentamisia, mitä ehdottomasti tarvittaisiin. Vuonna 2018 lupauksia on todella kiristettävä, jotta voidaan päästä alle 1,5 asteen tavoitteeseen. On myös tärkeää, että tähän pyrkimykseen voidaan nyt vedota, kun kiritetään päästövähennystavoitteita ja -toimia. Esimerkiksi EU:n tulee todella tiukentaa tavoitteitaan vuodelle 2030, mitä Suomenkin täytyy vaatia ja edistää.

Fossiilipolttoaineiden aikakauden päättyminen on nyt näyttävästi tunnustettu tavoite, vaikka aikataulu ei ole vielä riittävän nopea. Ihmiset kuitenkin toimivat jo nyt, energiavallankumous on alkanut, ja tarvitsee tuekseen vain poliittista tahtoa toteutuakseen vaadittavalla voimalla. Ei ole myöskään enää aikaa eikä resursseja tuhlattavaksi vaarallisiin vääriin investointeihin ja ns. väliaikaisratkaisuihin kuten "siirtymäkauden" ydinvoimaan - nyt on mentävä suoraan asiaan: kestävään, puhtaaseen, turvalliseen täysin uusiutuvaan hajautettuun energiantuotantoon ja energian säästöön.

Tarvitaan myös suuri muutos tuhlauksen kulttuurista kohtuullisuuden maailmaan, mutta se on vain hyväksi meille kaikille ja tuo meidät lähemmäs todellisia arvojamme ja toisiamme. Pariisi on alku, josta saamme suunnan välttämättömälle muutokselle. Muutosvauhdin määräämme me, ja sen on oltava nopea, jotta ehdimme käyttää hetkemme oikein.

Ilmastoliike vahvistuu, yhteistyössä on voimaa. Maan ystävien ilmastokampanja edistää energiavallankumousta myös omilla uusilla kampanjoillaan: Hiilivapaa Suomi- ja Yhteisöenergiakampanjat ovat aloittamassa innostavaa muutostyötä.

Leena Kontinen, Maan ystävien ilmastokampanjavastaava

Kirjoitus on julkaistu 19.1 ilmasto.org-sivustolla.

Bookmark and Share






12


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska