Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 28.05.2020

Ilmastouutisia

Hiilidioksidin ansiosta lisääntyvä kasvillisuus voi hillitä ilmaston lämpenemistä


10.12.2010 10:01

Kuva: National Park Service

NASAn uuden tutkimuksen mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noustessa kasvien ja puiden voimistuva kasvu hidastaa ilmaston lämpenemistä.

NASAn tietokonemallin mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden tuplaantuessa lisääntyneen kasvillisuuden viilentävä vaikutus olisi noin 0,3 astetta globaalisti, ja noin 0,6 astetta maa-alueiden päällä.

Ilman kasvillisuuden aiheuttamaa negatiivista takaisinkytkentää ilmasto lämpenisi noin kahdella asteella hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa.

NASAn Goddard Space Flight Centerin tutkija Lahoari Bounouanan mukaan nyt tutkimuksessa havaittu negatiivinen takaisinkytkentä ei ole riittävän voimakas muuttamaan käsitystä nykyisestä lämpenemistrendistä. Häneen mukaansa tutkimus on esimerkki siitä, kuinka tiedemiehet pystyvät tekemään yhä tarkempia malleja, jotka vähentävät ilmastoennusteisiin liittyviä epävarmuuksia.

Tähän mennessä vain harvat mallit ovat osanneet ottaa huomioon kasvillisuuden lisääntyvän kasvun vaikutukset lämpötiloihin.

Uusi NASAn kehittämä ilmastomalli eroaa aiemmista malleista, sillä se kuvaa uudella tavalla kasvien vastetta hiilidioksidipitoisuuden kasvulle. Kun hiilidioksidipitoisuus on korkeampi, kasvit voivat käyttää vähemmän vettä mutta pystyvät ylläpitämään saman yhteyttämisen tason. Tämä tehokkaampi tapa käyttää vettä ja ravinteita on havaittu kokeellisissa tutkimuksissa. Tutkijoiden mukaan se voi johtaa kasvin suurempaan kasvuun. Myös kasvien kyky voimistaa lehtien kasvua fotosynteesin muutosten seurauksena on huomioitu mallissa. Tutkijat arvioivat, että suurempi lehtien kasvu lisää kokonaishaihduntaa, aikaansaaden viilenemisvaikutuksen.

- Lähestymistapamme on täysin uusi. Kehitimme mallissa kasvien fysiologista vastetta hiilidioksidin muutokselle. Lopputulos on aiemmin luultua suurempi takaisinkytkentä, Bounoua sanoi.

Mallit, joissa fysiologisia muutoksia, kuten tehokkaampaa veden ja ravinteiden käyttöä, ei ole huomioitu, eivät ennusta kasvillisuuden lisääntymisen aiheuttamaa viilenemistä.

NASAn mukaan tiedeyhteisö on hyvin yksimielinen siitä, että ilmasto lämpenee hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa 2 - 4,5 astetta. Tässä tutkimuksessa käytetty ilmastomalli edustaa lämpenemisarvioiden alarajaa.

Mallien arvioiden suuri hajonta johtuvat pääasiassa takaisinkytkentöihin liittyvistä epävarmuuksista, eli siitä, kuinka eri ilmastojärjestelmän osat reagoivat nousevaan hiilidioksidipitoisuuteen ja lämpötilaan. Takaisinkytkennät joko vahvistavat tai heikentävät lämpenemistä.

Esimerkki positiivisesta takaisinkytkennästä voisi olla tilanne, jossa lämpenevässä ilmastossa arktiselle tundralle alkaisi kasvaa metsää. Tumma metsä saattaisi sitoa enemmän auringon lämpöä kuin luminen ja vaalea tundra, joka heijastaa auringonvaloa. Suurempi auringonvalon sitoutuminen voimistaisi lämpenemistä.

NASAn tutkimuksessa esitetty lisääntyvän kasvillisuuden mahdollisesti aiheuttama viilentyminen on esimerkki negatiivisesta takaisinkytkennästä.

NASAn mukaan tutkimus on askel kohti parempia ilmastomalleja, jotka osaavat entistä paremmin ottaa takaisinkytkennät huomioon.

- Kun opimme kuinka järjestelmä reagoi, voimme arvioida ilmastonmuutosta luotettavammin. Mallit parantuvat joka vuosi, sanoi tutkija Forrest Hall .

Tutkijoiden mukaan kasvillisuuden määrän muutokset voivat jo nyt näkyä mantereiden vesi-, energia-, ja hiilitaseissa.

- Opimme jatkuvasti, kuinka planeetta todella toimii. Olemme jo jonkin aikaa ounastelleet, että kasvien yhteyttämisen ja maanpinnan energiatasapainon yhteydellä voi olla merkittä vaikutus ilmastoon. Tutkimuksemme antaa viitteitä tämän yhteyden voimakkuudesta, sanoi tutkimukseen osallistunut Piers Seller.

CO2-raportti

Bookmark and Share




Lisätietoa

NASA: 'Greener' Climate Prediction Shows Plants Slow Warming


16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska