Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 28.05.2020

Ilmastouutisia

Hehtaarit täyteen Vantaanjoen kipsihankkeessa: 50 viljelijää mukana


09.09.2019 08:00

Kipsin levitystä.

Kuva: Kirsi Kurki-Miettinen

Vantaanjoen kipsihankkeen toisena vuonna Itämeren rehevöitymisen hillitsemiseen osallistuu 50 tilaa Riihimäeltä Helsinkiin. Vantaanjoella levitetään syksyllä kipsiä lähes 2400 peltohehtaarille maatalouden vesiensuojelutoimena. Pääosa käsiteltävästä peltopinta-alasta on pääuoman läheisyydessä Nurmijärven, Vantaan ja Hyvinkään alueilla. Kipsikäsittely puolittaa fosforihuuhtouman ja vähentää täten rehevöitymistä ja sinilevän kasvuedellytyksiä Vantaanjoella ja Vanhankaupunginlahdella.

”Kipsin tehokkuus kiintoaine- ja sitä kautta fosforihuuhtouman vähentäjänä on kiistaton. Lisäksi hankkeen alustavien tulosten perusteella kipsi vähentää eroosiota ja fosforihuuhtoumaa myös alueilla, joilla muut eroosiontorjuntaan keskittyvät vesiensuojelutoimenpiteet, kuten talviaikainen kasvipeitteisyys, ovat jo laajalti käytössä. Näin se tukee myös muita tehokkaiksi havaittuja toimia kuormituksen vähentämisessä entisestään”, kertoo toiminnanjohtaja Anu Oksanen Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä.

Kipsin levitys jo käynnissä Vantaan kaupungin pelloilla


Maanparannuskipsiä levitetään pelloille neljä tonnia hehtaarille. Mukana olevat tilat saavat kipsin ilmaiseksi käyttöönsä, ja hanke kattaa myös kipsin levityksen kustannukset. Ensimmäiset kipsikuormat on jo toimitettu pellon laidoille ja kipsin levitys on alkanut. Viljelijöiden lisäksi mukaan vesiensuojeluhankkeeseen ovat lähteneet Vantaan ja Helsingin kaupungit, jotka vähentävät kipsin avulla ravinnehuuhtoumia omilta pelloiltaan.

Vantaan kaupunki on ollut mukana monissa vesiensuojeluhankkeissa jo aikaisemmin, joten tämä on hyvää jatkoa niille. Vantaan tilanhoitaja Tuomas Vaherlehto mainitsee useita hyötyjä peltojen kipsikäsittelystä. ”Uusien toimenpiteiden kokeilu tuo tietoa ja kokemusta siitä, miten voitaisiin parantaa veden laatua ja lisätä Vantaanjoen virkistyskäyttöä ja viihtyvyyttä. Hyväkuntoiset pellot ovat myös helpompia hoitaa ja viljellä, joten kipsikäsittelyllä toivotaan saatavan useita hyötyjä.”

Kipsikäsittely leikkaa fosforikuormaa kahdella tonnilla


Vuosi sitten Vantaanjoen kipsihankkeessa kipsikäsiteltiin jo vajaat 1100 hehtaaria peltoa. Kaikkiaan 3500 hehtaarin laajuisena hanke tulee leikkaamaan maatalouden vuotuista fosforikuormaa noin kahdella tonnilla ja kiintoainekuormaa noin tuhannella tonnilla viiden vuoden ajan. Positiiviset vaikutukset vesistöjen laatuun kohdistuvat lähes miljoonan virkistyskäyttäjän Vantaanjoelle ja Vanhankaupunginlahdelle.

Vantaanjoen kipsihanketta toteuttavat John Nurmisen Säätiö, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys (VHVSY), Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus. Hanketta rahoittavat John Nurmisen Säätiön yksityiset tukijat ja ympäristöministeriö. Yara Suomi Oy lahjoittaa hankkeelle kipsin, jota syntyy lannoiteteollisuuden sivutuotteena Yaran Siilinjärven tehtaalla.

”Loppukiri onnistui ja saavutimme hankkeen tavoitteet etuajassa, siitä suuri kiitos kaikille mukaan lähteneille viljelijöille! Nyt toivomme syksylle hyviä säitä, jotta kipsin levitys onnistuu. Olemme ilolla seuranneet myös sitä, että kipsikäsittely on pian laajenemassa Varsinais-Suomeen. Saaristomeren valuma-alueella toteutettuna peltojen kipsikäsittely parantaisi merkittävästi meren tilaa”, iloitsee hankkeen projektipäällikkö Maija Salmiovirta.

John Nurmisen säätiö/CO2-raportti

Bookmark and Share






16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska