Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 23.07.2019

Ilmastouutisia

Haitallisia vieraskasveja torjuva hanke kannustaa suomalaisia luonnonsuojelutekoihin


13.06.2019 08:30

Jättipalsami ja jättiputket kasvavat puutarhoista karanneina lähes koko maassa. Kuvassa kukkiva jättipalsami. Kuva: CC0 public domain pxhere.com

Kuva: CC0 public domain pxhere.com

Suomen luonnonsuojeluliiton johtama VieKas LIFE on kunnianhimoinen vieraslajihanke, joka tarjoaa luonnonystäville helppoja tapoja suomalaisen luonnon vaalimiseen. Vieraslajit ovat suuri uhka paitsi luonnolle, myös taloudelle. Arvioiden mukaan vieraslajien aiheuttamat kustannukset EU:n alueella ovat noin 20 miljardia euroa vuosittain.

VieKas (VierasKasvi) LIFE -hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta vieraslajeista ja edistää niiden kartoitusta ja torjuntaa luonnossa vapaaehtoisten kansalaistieteilijöiden avulla. Hankkeen tärkeimmät kohdelajit ovat kasvit ja niistä erityisesti EU:n vieraslajilistalla olevat jättipalsami, jättiputki ja keltamajavankaali. Hanke tarjoaa suomalaisille uusia työkaluja, joiden avulla jokainen luonnossa liikkuja voi oppia tunnistamaan vieraslajeja ja ilmoittaa havainnoistaan. Hankkeen mukana pääsee myös käytännössä puhdistamaan luontokohteita haitallisista vieraskasveista.

Vahvat kumppanit varmistavat hankkeen menestyksen


VieKas LIFE -hankkeessa on mukana laaja joukko kumppaneita, joiden yhteistyöllä varmistetaan vieraslajitiedon ja käytännön toimien tehokas leviäminen. Kansalaisten, kuntien, järjestöjen ja maanomistajien yhteistyön kehittäminen on yksi hankkeen keskeisiä tavoitteita. Luonnonsuojeluliiton pääkumppaneina hankkeessa ovat Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Marttaliitto, Luonto-Liitto, Luonnonvarakeskus sekä Riihimäen ja Jyväskylän kaupungit.

Luonnonsuojeluliiton aluekoordinaattorit vastaavat hankkeen toiminnasta omissa maakunnissaan. Mukana ovat Keski-Suomi, Pohjois- ja Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Uusimaa. Kesän aikana järjestetään kuntien, järjestöjen ja muiden yhteistyökumppanien kanssa avoimia infotilaisuuksia, kartoitustempauksia, vieraskasvilajien kitkentätalkoita ja retkiä. Lisäksi luonnonsuojeluliitto ja Varsinais-Suomen kunnat poistavat yhdessä jättiputkia maakunnan alueelta. Jättipalsamin ja keltamajavankaalin kitkentätyöhön toivotaan paljon vapaaehtoisia mukaan, mutta terveyshaittoja aiheuttavaa jättiputkea torjuvat vain ammattilaiset.

“VieKas LIFE tekee käytännön luonnonsuojelutoiminnan helpoksi ja tuo sen lähelle suomalaisia. Ilmastoahdistukseenkin löytyy helpotusta, kun pääsee tekemään konkreettisia toimia suomalaisen luonnon hyväksi”, toteaa hankkeen koordinaattori Kati Salovaara Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Marttajärjestön asiantuntijat ja vapaaehtoiset koulutetut puutarhamartat tarjoavat vieraslajitietoa erityisesti kotipuutarhureille sekä järjestävät paikallisia koulutustilaisuuksia, tapahtumia ja vieraskasvien kitkentätalkoita eri puolilla Suomea. Luonto-Liitto vie vieraslajit kouluvierailutoiminnallaan peruskouluihin ja ammattioppilaitoksiin. Hanke tekee yhteistyötä myös kuntien kanssa, jotta haitalliset vieraslajit ja niiden leviämistavat huomioitaisiin paremmin viheralueiden rakentamisessa ja hoidossa.

“Haitalliset vieraslajit ovat haitta paitsi luonnolle, usein myös ihmisten terveydelle. Ongelma on erittäin merkittävä taloudellisestikin. On arvioitu, että vieraslajien aiheuttamat kustannukset EU:n alueella ovat noin 20 miljardia euroa vuosittain. Mitä varhaisemmin ongelmaan puututaan, sitä pienemmillä kustannuksilla selvitään”, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntija Markus Seppälä.

Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen hallinnoima Suomen Lajitietokeskus ylläpitää myös vieraslajit.fi -sivustoa, johon on koottu tietoa haitallisista vieraslajeista ja niiden esiintymisestä Suomessa. Suomalaisia vieraslajityöhön kannustava uusi verkkosivusto tarjoaa taustatietoa vieraslajeista ja hankkeen tapahtumista. Vieraslajihavaintojen ilmoittamiseen on kehitetty tabletille ja älypuhelimelle suunniteltu ilmoituslomake, jonka avulla voi vaivattomasti välittää tiedon löytämistään vieraslajiesiintymistä ja yksittäisistä havainnoista. Jokainen luonnossa liikkuja pääsee näin kätevästi mukaan vieraslajityöhön kansalaistiedetoiminnan kautta.

Luonnonvarakeskus puolestaan kehittää ympäristöystävällisiä torjuntamenetelmiä jättiputkille. Riihimäen ja Jyväskylän kaupungit näyttävät, miten jättipalsamista voi päästä eroon uusilla tavoilla. Riihimäellä torjuntaa tehdään kuntouttavan työtoiminnan muotona, ja Jyväskylässä jättipalsamit katoavat lampaiden suihin.

Vieraslajihavaintojen ilmoittaminen avainasemassa


Jättipalsami ja jättiputket kasvavat puutarhoista karanneina lähes koko maassa. Keltamajavankaali on Suomessa levinnyt istutuksista muutamille paikoille luontoon. Laji on vielä mahdollista poistaa kokonaan Suomesta, ja siksi aivan jokainen kasvupaikka halutaan nyt saada kartalle.

”Tuhansien järvien maassamme on keltamajavankaalille lähes rajattomasti sopivia kasvupaikkoja, mutta sen leviäminen vesistöjen rannoille on estettävä. Muuten seuraukset ovat todella vakavat niin kosteikkojen ja rantojen alkuperäiselle lajistolle kuin myös maisemalle ja vesien virkistyskäytölle”, painottaa hankekoordinaattori Kati Salovaara.

VieKas LIFE on osittain EU:n LIFE-ympäristöohjelman rahoittama hanke, joka kestää vuoden 2023 loppuun. Hankkeen budjetti on lähes 2,5 miljoonaa euroa. LIFE on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on toteuttaa yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.

Suomen luonnonsuojeluliitto/CO2-raportti

Bookmark and Share






25


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska