Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 27.05.2019

Ilmastouutisia

HSY mittaa ilmanlaatua uusissa kohteissa – Mittauksilla selvitetään satamien, puunpolton ja liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun


25.01.2019 08:30

HSY:n ilmanlaadun mittausasema Espoossa. Kuva: HSY/Tero Pajukallio

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY mittaa ilmanlaatua vuonna 2019 viidessä uudessa paikassa: Länsisatamassa, Pirkkolassa, Länsiväylän varrella Friisilässä, Tikkurilassa Talvikkitiellä ja Kirkkonummella. Mittauksilla selvitetään satamien, puunpolton ja liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun.

"HSY mittaa ilmanlaatua sekä pysyvillä että vuosittain siirrettävillä mittausasemilla. Vuosittain siirrettäviä asemia on pääkaupunkiseudulla neljä. Kaksi niistä sijaitsee vuonna 2019 Helsingissä, jossa mittaamme Länsisataman vaikutusta ilmanlaatuun Jätkäsaaressa ja pientaloalueiden ilmanlaatua Pirkkolassa. Muut uudet pääkaupunkiseudun mittauspaikat ovat tänä vuonna Vantaalla Tikkurilan Talvikkitiellä ja Espoossa Länsiväylän varrella Friisilässä. Lisäksi yksi siirrettävä mittausasema sijaitsee Kirkkonummen keskustassa", kertoo HSY:n ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen.

Satamien ja puunpolton vaikutukset tarkastelussa Helsingissä


Helsingin Jätkäsaaressa seurataan Länsisataman laivoista ja liikenteestä syntyviä ilmansaasteita kuten typpidioksidin, rikkidioksidin ja erikokoisten hiukkasten pitoisuuksia. Mittaukset käynnistyivät Tyynenmerenkadun varrella viikolla yksi. Lisäksi alueella mitataan työmaista aiheutuvaa pölyämistä. Pölymittaukset alkavat maaliskuun alussa.

Pohjois-Helsingissä HSY selvittää puupolton ja liikenteen vaikutuksia pientaloalueiden ilmanlaatuun. Pirkkolan ilmanlaatuasemalla HSY mittaa etenkin pienhiukkasten, mustan hiilen ja syöpävaarallisten yhdisteiden pitoisuuksia. Viereisellä pientaloalueella Paloheinässä täydennetään mittauksia uusilla pienikokoisilla mittalaitteilla eli sensoreilla. Lisäksi keräimillä selvitetään liikenteen päästöjen laimenemista eri etäisyyksillä Kehä I:stä.

Tikkurilan ilmanlaatu erityistarkastelussa


Vantaalla tutkitaan Tikkurilan ilmanlaatua monin eri tavoin. Tikkurilassa on vuonna 2019 kaksi mittausasemaa. Talvikkitiellä mitataan ilmanlaatua keskustan vilkasliikenteisimmän kadun varrella ja sitä täydentävät Neilikkapuiston pysyvän mittausaseman tulokset. Keskustassa on laajoja työmaita, joiden pölyisyyttä mitataan maaliskuusta alkaen Asematiellä, Vantaan kaupungintalon luona. Lisäksi selvitetään keräimillä ilmanlaatua ennen keskustan tiivistämisrakentamista.

Espoossa Friisilässä mitataan liikenteen ja katupölyn vaikutusta ilmanlaatuun Länsiväylän varrella. Mittauksilla seurataan pääväylien pölyisyyttä ja tulosten avulla tehostetaan pölyntorjuntaa yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa.

Kirkkonummen keskustassa mitataan ensimmäistä kertaa ilmanlaatua jatkuvilla mittauksilla. Lindalintie 10:ssä sijaitseva mittausasema kertoo ilmanlaadusta Kirkkonummen keskustan vilkasliikenteisillä alueilla. Aiemmin Kirkkonummella on mitattu keräimillä liikenteen aiheuttamia typpidioksidipitoisuuksia ja puunpolton vaikutusta ilmanlaatuun.

Joka viides kuuluu ilmansaasteille herkkiin väestöryhmiin


"HSY:llä on pääkaupunkiseudulla yhteensä 11 mittausasemaa, jotka keräävät tietoa muun muassa hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja typenoksidien pitoisuuksista. Ilmansaasteista voivat saada oireita erityisesti hengitys- ja sydänsairaat, iäkkäät sekä pienet lapset. Heitä on noin 20 prosenttia väestöstä. Altistumista voi välttää seuraamalla ilmanlaatutilannetta, jonka voi tarkistaa osoitteesta hsy.fi/ilmanlaatu", Myllynen sanoo.

Pysyvät ilmanlaadun mittausasemat sijaitsevat Helsingissä keskustassa osoitteessa Mannerheimintie 5 ja Mäkelänkatu 50 sekä Kallion urheilukentällä ja Vartiokylässä. Espoossa ilmanlaatua mitataan pysyvästi Leppävaarassa ja Luukissa, Vantaalla Tikkurilan Neilikkatiellä ja Uudellamaalla Lohjalla.

Tietoa ilmanlaadun mittauksista


- HSY:llä on 11 ilmanlaadun mittausasemaa pääkaupunkiseudulla ja kaksi muualla Uudellamaalla. Ilmanlaadun mittausasemilla on useita mittalaitteita ja niillä mitataan useaa eri ilmansaastetta.
- Pysyvät mittausasemat ovat joka vuosi samassa paikassa, joten niiden mittaustuloksista nähdään ilmanlaadun kehitys.
- Siirrettävillä mittausasemilla mitataan ilmanlaatua vuoden kerrallaan eri paikoissa. Näin saadaan mitattua ilmanlaatua useilta eri alueilta.
- Keräimet ja sensorit ovat pienempiä yksittäisiä mittalaitteita, jotka täydentävät ilmanlaadun mittausverkkoa.

Tietoa ilmansaasteista


- Hengitysilmassa olevat typenoksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen päästöistä. Typenoksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
- Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä, joka voi aiheuttaa haittaa terveydelle etenkin keväisin. Karkeiden hiukkasten pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.
- Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.
- Rikkidioksidia vapautuu ulkoilmaan pääasiassa energiantuotannosta ja laivojen päästöistä. Se ärsyttää korkeina pitoisuuksina hengitysteitä. Rikkidioksidin pitoisuudet ovat pääkaupunkiseudulla matalia.
- EU:n PAH-yhdisteille eli polyaromaattisille hiilivedyille asettama tavoitearvo ylittyy paikoin pääkaupunkiseudun pientaloalueilla, joilla poltetaan paljon puuta. PAH-yhdisteitä syntyy epätäydellisessä palamisessa. Monet PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä.

HSY/CO2-raportti

Bookmark and Share






19


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska