Teija Lahti-Nuuttila:

Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän

08.01.2016 09:00

Maapallon lämpenemistä ei voi pysäyttää vain energian tuotantoa kehittämällä. Tarvitaan uusia tapoja, joilla energiankäyttöä voidaan vähentää elintasosta tinkimättä.

Keskittyminen puhtaamman energian tuotantoon on vain yksi puoli taistelussa ilmaston lämpenemistä vastaan. Yksin sen varaan ei voi rakentaa. Päästöjä on vähennettävä myös kuluttamalla vähemmän energiaa. Se on itse asiassa tärkein tapa, jolla voimme pitää ilmaston globaalin lämpenemisen alle 2 celsiusasteen. (Ks. World Energy Outlook 2014)

Hyvä uutinen on, että energiankulutuksen väheneminen ei välttämättä tarkoita elintason laskua. Vähemmällä energialla voidaan nimittäin saada aikaan enemmän. Energiatehokkuuteen liittyvät liiketoiminnot ovat kasvussa ja nousseet myös sijoittajien kiinnostuksen kohteiksi.

Energiatehokkaita ratkaisuja löytyy kaikille tasoille, joilla energiaa kulutetaan. Ratkaisut eivät vaadi suuria investointeja, ne maksavat itsensä nopeasti takaisin ja voivat parhaimmillaan tuoda merkittävät säästöt, jotka lisäävät kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä. Esimerkiksi Suomessa kehitetyillä taajuusmuuttajilla voidaan tehostaa energian käyttöä pumppauksissa ja muissa sähkökäytöissä 30-50%.

Energiatehokkuutta voidaan parantaa myös ihmisten arjessa. EU:ssa rakennusten osuus energian kulutuksesta on 40% ja hiilidioksidipäästöistä 36%. Asuntojen ilmanvaihtoa ja valaistusta kehittämällä energiankulutusta voidaan vähentää merkittävästi. Esimerkiksi led-valaistukseen siirtymällä voidaan vähentää sähkönkulutusta 10-30 prosenttia. Suomessa on innovatiivisia LED-ratkaisuja kehittäviä yrityksiä kuten Oulussa toimiva Valopaa Oy, joille tämä avaa merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Ks. uutinen Älykkäästi ohjatusta valaistuksesta Suomelle bisnestä

Älykkäiden sähköverkkojen ja -mittareiden myötä kuluttajat voivat seurata omaa energiankulutustaan, oppia säästämään sähköä ja samalla alentaa omia energiakustannuksiaan. Teollista internetiä hyödyntävät digitaaliset sovellukset ja mobiiliteknologia tuovat energiatehokkaat ratkaisut jokaisen kuluttajan saavutettaville. Arvioiden mukaan uusilla käyttötottumuksilla sekä sähkön ja veden kulutusta seuraamalla lämpöenergiaa voidaan säästää 5-20 prosenttia.

Toinen kuluttajia lähellä oleva tapa toimia energiatehokkaasti on omaksua palveluita, joiden avulla energiankulutus vähenee. Tällaisia ovat mm. erilaiset liikkumista helpottavat palvelut, jotka vähentävät auton omistamisen tarvetta. Kuluttajille kohdistuvat cleantech-palvelut ovat kasvava uusi liiketoiminta-alue: Cleantech takes over consumer markets

Energiatehokkaat ratkaisut eivät synny itsestään. Suomessa on jo vuosia suunnattu merkittävä osa julkisesta innovaatiorahoituksesta energiatehokkaiden ratkaisujen tutkimukseen ja kehitykseen. Vuonna 2014 Tekesin yrityksille ja tutkimuslaitoksille kohdistuvasta rahoituksesta neljännes kohdistui energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Tekesissä on myös toteutettu rahoitusohjelmia, jotka ovat keskittyneet energia- ja resurssitehokkuuteen (esimerkiksi Groove ja Green Growth -ohjelmat).

Tärkeää on muistaa, että kyse ei ole vain uusien teknologioiden vaan myös uudenlaisten liiketoimintamallien ja palveluiden kehittämisestä. Suomessa on kehitetty palvelukonsepteja, joiden avulla on pilottihankkeissa voitu vähentää jätteenkuljetuksen energiakustannuksia jopa 50 prosenttia, esim. Kaikuluotain roskiksessa säästää luontoa ja rahaa , ja kuukausisopimukseen perustuvia energiatehokkuuden kehittämispalveluita, joissa asiakas alkaa saada säästöjä heti sopimuksen alettua, ks.esim. LeaseGreen.

Suomi sijaitsee lähes kokonaan 60. leveyspiirin pohjoispuolella. Puolet vuodesta meillä on pimeää ja kylmää, ja niiden karkottamiseen tarvitsemme energiaa. Me Suomessa emme siis saaneet kovin hyviä kortteja käteemme, jos asiaa tarkastelee energiatarpeen näkökulmasta. Olemme kuitenkin pyrkineet kompensoimaan tätä puutetta omaksumalla fiksumpia tapoja toimia. Uskon, että monella tapaa olemme myös onnistuneet tässä ja että hyödyntämättömiä mahdollisuuksia on vielä paljon lisää!


Teija Lahti-Nuuttila, johtaja, Tekes, kestävä talous

Kirjoitus on julkaistu Tekesin sivuilla 26.11.2015
Kuva: Tekes