Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 20.06.2018


Energiajärjestelmä muutoksen kourissa


29.06.2016 09:00

Aurinko- ja tuulienergian osuuden kasvaessa tarvitsemme energiavarastoja, kuten sähkö- ja lämpöakkuja ja -paristoja, sekä älykkäillä tietotekniikkaratkaisuilla toteutettua kysynnän joustoa. Suomella olisi hyvä mahdollisuus erikoistua näiden ratkaisujen huippuosaajaksi.

Kuva: VTT

Suomen tavoitteena on energiajärjestelmämme muuttaminen lähes päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä. Vuoden 2014 suunnitelma pohjautuu pitkälti ydinvoimaan ja fossiilisten polttoaineitten korvaamiseen metsäbiomassoilla sekä siihen, että varsin verkkaisesti kehittyvät hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiratkaisut olisivat käytössämme.

Ilmastonmuutos etenee huolestuttavalla vauhdilla ja Pariisin sopimuksen lämpenemistavoitteet karkaavat helposti tavoittamattomiin jo seuraavien 15 vuoden aikana. Toisaalta myös energiasektorin muutosvauhti on jo nyt niin nopeata, että oman strategiamme syvällinen uudelleen pohdinta on tarpeen. Esimerkkinä vaikkapa aurinkoenergia, jonka tuotanto on viimeisten 30 vuoden aikana kaksinkertaistunut kahden vuoden välein. Aurinko- ja tuulienergian arvioidaan olevan hinnaltaan kilpailukykyinen suuressa osassa Eurooppaakin jo 5-10 vuoden kuluessa.

Keskeisimpiä kysymyksiä ovat: Millä tavoin energiaa tuotetaan kustannustehokkaimmin ja puhtaasti? Miten Suomen kilpailukykyä parannetaan energiaratkaisuilla, ja miten saamme globaalista energiamuutoksesta mahdollisimman paljon uutta liiketoimintaa? Miten energian hinta ja sen kansainväliset muutokset vaikuttavat kilpailukykyymme? Mikä on Suomelle tärkeän bioenergian rooli?

Runsas uutisointi antaa helposti kuvan, että meillä on jo kaikki teknologiaratkaisut, jotka vain tarvitsisi ottaa käyttöön. Näin ei vielä ole. Sen sijaan meillä on monta eri haaraa teknologioita, jotka yhdessä, riittävällä panostuksella, voivat mullistaa energian tuotannon ja käytön lähivuosikymmeninä. Tarvitaan myös toimivat markkinat ja liiketoimintamallit, joilla myös energian loppukäyttäjät osallistuvat muutokseen.

Onnistuaksemme kilpailukykyämme palvelevan energiastrategian teossa meidän pitää tarkastella ilmaston, energian, liikenteen, teollisuuden prosessien, luonnonvarojen käytön, cleantechin ja ICT:n keskeisiä elementtejä yhdessä. Uusien ratkaisujen lisäksi pitää energian saanti turvata kaikissa tilanteissa myös siirtymäkauden aikana. Esimerkiksi biomassan energiakäytöllä on tärkeä rooli fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa, mutta niitä tarvitaan myös kemianteollisuuden, rakentamisen ja muiden materiaalien raaka-aineeksi.

Aurinko- ja tuulienergian osuuden kasvaessa tarvitsemme energiavarastoja, kuten sähkö- ja lämpöakkuja ja -paristoja, sekä älykkäillä tietotekniikkaratkaisuilla toteutettua kysynnän joustoa. Suomella olisi hyvä mahdollisuus erikoistua näiden ratkaisujen huippuosaajaksi. Teollisuutemme tehonsäätöpotentiaali ja puoli miljoonaa sähkölämmittäjäämme muodostavat hyvän lähtökohdan. Lisäksi sähköautojen avulla voisimme vielä lisätä ohjattavia sähkökuormia.

Saksan panostuksilla oli suuri merkitys aurinkosähkön hinnan alentamisessa ja Tanskalla vastaavasti tuulivoimassa. Yhdistämällä osaamisemme energia- ja tietojärjestelmissä ja teollisuusprosesseissa, Suomi voisi luoda toimintamallin ja käyttöjärjestelmän uusiutuviin siirtyvän energiajärjestelmän tarpeisiin.

Climate Leadership Council/CO2-raportti

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni