Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 22.01.2020

Blogi

Riitta Silvennoinen:

Bemarin uusi ekologinen elämä


19.05.2016 09:00

Tänä keväänä liikenneministeriö päätti helpottaa autojen etanolimuunnoksen jälkeistä katsastuskäytäntöä niin, että ennen 1.1.2007 rekisteröityjen autojen ei tarvitse enää hankkia erillistä ja kallista todistusta päästöistä vaan muutoskatsastuksesta tuli halpa ja rutiininomainen käytäntö. Näitä autoja on Suomessa satoja tuhansia. Mahdollisuus muuntaa meidän vuosimallin 1998 BMW helposti ja kohtuuhinnalla etanoliautoksi tuli meidän perheelle kuin tilauksesta. Olimme katselleet flexifuel autoja jo jonkin aikaa, mutta sopivaa ei ole ollut tarjolla. Motivaatio etanolilla ajamiseen meidän perheessä on ensisijaisesti ekologinen: helppo ja edullinen tapa pienentää perheen hiilijalanjälkeä merkittävästi.

Auton tankkiin menevä bioetanoli valmistetaan Suomessa teollisuuden ja kotitalouksien jätteistä eikä valmistus kilpaile ruokatuotannon kanssa samoista raaka-aineista. Raaka-aineina käytetään muun muassa pilaantunutta leipää, leipomoiden jätetaikinoita, kotitalouksien ja ravintoloiden biojätettä sekä teollisuuden jätevirtoja. Vuoden lopussa käynnistyy myös sahanpurujätteestä bioetanolia valmistava tehdas Kajaaniin. Bioetanolia käytetään pääkomponenttina RE85 / E85 / EKOFLEX E85 polttoaineissa 80-85% osuudella.

Bioetanoli vähentää autoilun hiilidioksidipäästöjä jopa 80%. Auton pakoputkesta tehtävän päästömittauksen tulos ei etanolimuunnoksen jälkeen juuri muuttunut, mutta jätepohjaisen bioetanolin tuotannon hiilidioksidipäästöt verrattuna perinteiseen bensiinin tuotantoon aiheuttavan päästövähennyksen.

Itse etanolikonversioprosessi meni todella helposti. Ensimmäiseksi piti tarkistaa muunnossarjoja valmistavan ja asentavan eFlexfuelin sivuilta voiko meidän bemariin asentaa muunnossarjaa (EFlexfuel). Suurimpaan osaan autoista se onnistuu ja niin myös meidän auton malli löytyi listalta. Muunnossarja maksaa 300-500 euroa riippuen sylinterien määrästä. Tämän lisäksi tulevat asennuskulut, jos ei osaa tai halua tehdä asennuksia itse. Ammattilaisen tekemään asennukseen meni aikaa vain noin tunti ja se oli hyvin yksinkertaisen oloinen toimenpide. Autoon asennettiin ohjainyksikkö, etanolianturi ja johtosarja. Asennuksen jälkeen oli jäljellä vain käynti katsastuskonttorilla muutoskatsastamassa auto. Ihan jokaisella katsastusasemalla muutoskatsastus ei onnistu johtuen uusista toimintojen keskittämisistä. Muutoskatsastus oli pääosin paperityötä, jossa auton rekisteriotteeseen määritettiin uusi polttoaine.

Ensimmäinen tankkaaminen oli iloinen yllätys hinnan suhteen, tankillinen RE85 maksoi vain 44 euroa. Toki etanolin kulutus on tavallista bensiiniä suurempi johtuen etanolin heikommasta lämpöarvosta. Etanolilla ajaessa auto tuntui käyvän tasaisemmin. Tämä saattaa kyllä johtua parantuneesta polttoaineen ruiskutuksesta. Etanolia saa Suomesta St1 (RE85), Shell (E85) ja ABC(EKOFLEX E85)-asemilta ympäri Suomea. Asemia on jo noin 120, joten on hyvin todennäköistä, että etanolia löytyy tankkiin aina tarvittaessa. Stressiä vähentää kuitenkin se, että jos etanolia ei satu olla saatavilla, voi autoon tankata myös tavallista bensiiniä. Autoon on asennettu etanolipitoisuutta mittaava anturi, joka säätää polttoaineen ruiskutusmäärää moottoriin joten etanolin määrä ja suhde tavalliseen bensiiniin tankissa voi vaihdella vapaasti.

Itseäni ei epäilytä ollenkaan tiivisteiden kestävyys tai muutenkaan moottorin toiminta. Moni on raportoinut ajaneensa etanolilla ilman mitään vaurioita jo vuosia. Meille kuitenkin tarjottiin erillistä vakuutusta, joka korvaisi juuri nämä keskustelupalstoilla huolta aiheuttavat huolestuttava tiivistevauriot.

Etanoliautoilu tuntuu helpolta tavalta tehdä jotain ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Toivoisin, että autonvalmistajat huomaisivat tämän asian ja tarjoaisivat vakiona kaikkiin autoihin mahdollisuuden tankata myös etanolia suuremmissa pitoisuuksissa. Se ei varmasti olisi teknisesti suuri juttu, mutta ympäristölle tärkeä asia. Etanolin jakeluverkostokin on valmiina, joten etanolin lisääminen autoilussa olisi todella helppoa ja hiilidioksidipäästöjen kannalta järkevä vaihtoehto.

Kirjoittaja on St1:n prosessiasiantuntija, joka pyrkii pienentämään hiilijanjälkeään myös vapaa-ajallaan.

Bookmark and Share






52


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk